LEIKKAUSLISTAT

Valtiovarainministeriön virkamiesten pöydältä on valmistunut alustava suunnitelma, miten julkisen talouden velkaantuminen saadaan taltutettua. Virkamieskaavailuissa lähdetään siitä, että tulevalla vaalikaudella on aikaansaatava vuositasolla 1,5 miljardin euron säästöt.

1990-luvun laman aikaan valtiovarainministeriön virkamiehet, valtiosihteerin johdolla laativat leikkauslistoja budjetin tasapainottamiseksi. Silloin sekä veroja kiristettiin että menoja vähennettiin. Leikkaukset tehtiin juustohöyläperiaatteella.

Näyttää siltä, että julkista taloutta odottaa taas mittava säästökuuri , vaikka näin hallinnon sisältä tuntuu, että julkisessa taloudessa on eletty jo pitkään säästöjen aikaa. Valtion henkilöstömenoja on suunnitelmallisesti vähennetty tuottavuusohjelman nimellä jo vuodesta 2005 ja nykyinen ohjelma jatkuu vuoteen 2015. Käytännössä ministeriöt, myös ympäristöministeriö ovat joutuneet vähentämään tuottavuusohjelmaa enemmän henkilöstöään, sillä budjettikehykset eivät ole riittäneet palkkojen maksamiseen. Vähennyksiä on toistaiseksi pystytty hoitamaan henkilöstön luonnollisen poistuman puitteissa. Palkkamenot ovat ministeriöissä suurin menoerä.

Selvää on, että entiseen tapaan juustohöyläämällä menoja ei enää suuresti pystytä karsimaan. Valtion tähän asti hoitamia tehtäviä olisi kaikissa ministeriöissä pystyttävä karsimaan. Tehtävä ei ole helppo, sillä silloin joudutaan miettimään, m ikä on ministeriön tai sen alaisen aluehallinnon ydintehtäviä ja mikä ei. Asiakkaita olisi joka tapauksessa kaikissa olosuhteissa palveltava mahdollisimman hyvin ja päätökset saatava aikaan viivytyksettä.

Ympäristöhallinnossa ryhdyttiin keväällä ministeriön strategiatyön yhteydessä käymään keskustelua, mitkä ympäristöasioissa ovat jatkossakin niin tärkeitä, että ministeriön tai sen alueviranomaisten on ne hoidettava. Tätä keskustelua käydään jokaisen viran täytön tai täyttämättä jättämisen yhteydessä. Ei ole helppoa, mutta onnistuu, kun koko henkilökunta on asian takana.

VÄLIHUOMIO TAPAHTUNEESTA

Kaiken viime aikoina tapahtuneen jälkeen voin ympäristöministeriön virkamiehenä sanoa, että on erittäin helpottavaa, kun perustuslakivaliokunta otti kantaa jätevesiasetuksen toimeenpanoon viime viikolla. Tällainen mahdollisuus valiokunnalle tuli, kun ympäristöministeri Paula Lehtomäki toi eduskunnan käsiteltäväksi ympäristönsuojelulain muutoksen, jolla 68-vuotta täyttäneet hajakiinteistöjen omistajat vapautetaan kokonaan asetuksen velvoitteista. Lakiesitys sisälsi myös muita täsmennyksiä, miten asetuksen määräysten toimeenpanoon voi kohtuussyistä saada helpotuksia.

Meillä Suomessa ei ole lakien tai asetusten perustuslainmukaisuuden jälkikäteiskontrollia. Lakien perustuslain mukaisuus tutkitaan vain etukäteen, kun esitys on annettu eduskunnalle ja sen tekee eduskunnan perustuslakivaliokunta. Valiokunta on näissä asioissa oikeudellisen asiantuntijan roolissa. Tästä syystä on mahdollista, että lakeihin ja asetuksiin saattaa sisältyä perustuslain vastaisia säännöksiä. Vuonna 2000 tehdyn perustuslakiuudistuksen jälkeen eduskunnassa on usein tullut esille kysymys, rikkovat jonkun voimassa olevan lain tai asetuksen määräykset perustuslaissa kansalaisille turvattua suojaa. Valiokunnan kannanotto siitä, että hajajäteasetuksella annetaan yksityisille kansalaisille sellaisia velvoitteita, joista kuuluisi säätää laissa, ei ollut lopulta kovin yllättävä. Asetus kuitenkin ehti olla voimassa vuosikausia ilman mahdollisuutta arvioida säännösten perustuslain mukaisuutta.

Luultavasti valiokunnan lausunto herättää taas keskustelun siitä, tarvittaisiinko Suomessa erillinen perustuslakituomioistuin lakien jälkikontrollia varten.

Perustuslakivaliokunta hyväksyy sen, että 68-vuotta täyttäneet voidaan vapauttaa hajajätevesiasetuksen velvoitteista. Muutoin valiokunta jätti ympäristövaliokunnan tehtäväksi laatia ehdotukset, miten ja miltä osin nykyiseen asetukseen sisältyvät määräykset nostetaan lain tasolle. Ympäristönsuojelulain muuttamista koskeva esitys on ympäristövaliokunnan käsiteltävänä.

Perustuslakivaliokunta katsoi kuitenkin, että annettavien määräysten tulee olla sellaisia, että hajakiinteistöjen omistajat voivat ne kohtuullisesti panna toimeen ja että tarkoitukseen käytettävät laitteet toimivat.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykyinen asetus menee uusiksi ja sen tilalle tulevat ympäristönsuojelulain määräykset, mitä haja-asutusalueen kiinteistöjen tulee tehdä jätevesijärjestelmiensä tehostamiseksi ja lain määräyksiä täydentävä uusi asetus.

ALUEHALLINNOSSA SATSATTAVA HENKILÖSTÖN JAKSAMISEEN

Yli puolet aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten henkilöstö-kyselyyn vastanneista kertoo työmääränsä kasvaneen ja jaksamisensa huonontuneen aluehallinnon uudistuksen seurauksena.. Lähes puolet vastaajista suhtautuu kielteisesti, neljännes myönteisesti ja neljännes neutraalisti koko aluehallinnon uudistukseen.

Muun muassa tällaisia tuloksia tuotti valtiovarainministeriön uusien aluehallintoviranomaisten henkilöstölle syyskuussa tekemä kysely. Kyselyyn vastasi 1659 henkilöä. AVIen vastausprosentti oli 32 ja ELYjen 35. Molempien viranomaisten

henkilöstön vastaukset olivat samansuuntaisia. Henkilöstö piti uudistuksessa hyvänä muun muassa sitä, että on tullut uusia työkavereita, toimintatapoja,

yhteistyömahdollisuuksia ja tekemisen meininkiä.

Aluehallintovirastot (AVit) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYt) aloittivat toimintansa 1.1.2010. Henkilöstön näkemyksiä uudistuksesta on nyt kysytty kolmesti; aiemmat kyselyt tehtiin uudistuksen valmisteluvaiheessa vuonna 2009. Tuoreimmassa kyselyssä henkilöstö pääsi kertomaan kokemuksiaan ensimmäisten toimintakuukausien aikaisista kokemuksistaan liittyen muutoksen johtamiseen, lähiesimiestyöhön, työyhteisön ilmapiiriin sekä henkilöstön jaksamiseen, tehtäviin ja osaamiseen.

Kyselyn tulokset eivät yllätä ketään valtion aluehallinnon yhteistyössä mukana olevaa. Meillä toteutettiin itsenäisyyden ajan suurin valtion aluehallinnon remontti pikavauhdilla vajaassa kahdessa vuodessa. Tähän nähden uudistuksen kohteena olleet virkamiehet ja –naiset näyttävät suhtautuvan tehtyyn muutokseen realistisesti ja jalat maassa.

Täällä keskushallinnossa tahtoo tulla vauhtisokeus alaisen hallinnon ohjaamisessa ja rakenteellisessa kehittämisessä. Jo nyt aluehallinnossa aiheesta moititaan, että uudistuksen myötä byrokratia ei vähentynyt vaan se lisääntyi.. Niin ELYt kuin AVIt tarvitsisivat hetken työrauhaa saadakseen rauhassa tehdä oikeita: asioita: palvella asiakkaitaan maakunnissa. Mikäli työtyytyväisyysluvut halutaan paremmiksi, tänä vuonna kannattaisi satsata henkilöstön jaksamiseen .

Eduskunnan linjausta odotellessa

Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskeva ympäristöministeriön asetus on ollut voimassa jo kuuden vuoden ajan, mutta vasta tänä syksynä asiasta on noussut kova poliittinen keskustelu. Keskustelu kiihtyi sen jälkeen, kun ministeri Paula Lehtomäki toi eduskunnan käsittelyyn ympäristönsuojelulain muutoksen, jolla asetuksen sisältöä selkeytetään ja seniorikansalaiset saisivat kokonaan vapautuksen asetuksen määräyksistä. Eniten äänensä ovat saaneet kuuluville asian vastustajat ja jätevesien käsittelyn merkityksen vähättelijät.

Keskustelusta voisi tehdä sen johtopäätöksen, ettei jätevesien johtamisella ympäristöön olisi mitään haittavaikutuksia. Tällaiseen johtopäätökseen on varmasti useita syitä. Merkittäviä syitä lienevät olleet jätevesilaitteiden aktiiviset kaupittelijat ja laitepuhdistamoiden markkinointi ainoana vaihtoehtona. Tästä on aiheutunut kiinteistökohtaisia yli-investointeja. Lisäksi osa järjestelmistä on toiminut huonosti, kun asiakkaalle ei ole kerrottu laitteen todellisia ominaisuuksia eikä huoltotarvetta. Myös kuntien käytännöt ja tulkinnat asetuksen vaatimusten noudattamisesta ovat kirjavat. Kuntien teknisen toimen ja ympäristöviranhaltijat tarvitsevat lisää koulutusta. Kentällä tarvitaan myös tietoa pätevistä suunnittelijoista, joiden kokemusta tarvitaan, kun pitää arvioida, täyttääkö kiinteistön nykyinen järjestelmä asetuksen vaatimukset ja jos lisätoimia tarvitaan, mikä olisi kustannustehokkain tapa parantaa jätevesien käsittelyä kiinteistöllä.

Ympäristöministeriön syntinä on se, ettei kiinteistökohtaiseen neuvontaan ja kuntien ohjaamiseen kiinnitetty alun alkaen riittävästi huomiot, vaikka asia koskee satoja tuhansia suomalaisia. Nyt neuvonta on saamassa rahaa myös valtion tulo- ja menoarviossa ja kuntia varten ministeriössä on laadittu ohjekirja.

On hyvä pitää mielessä, että kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa on menestyksellä annettu monessa osassa maata jo usean vuoden ajan. Asialla ovat niin maakuntaliitot, yksittäiset kunnat, kuntayhtymät kuin järjestöt. Moni käytännön toimija onkin tainnut seurata viime aikoina käytyä keskustelua "huuli pyöreänä".

Jätevesiasetuksessa asetetut peruskäsittelyvaatimukset kiinteän aineen, fosforin ja typen osalta ovat tarkoitettu herkille alueille kuten pohjavesi- ja ranta-alueille. Pääosin haja-asutusalueilla pitäisi selvitä asetuksen lievemmillä määräyksillä. Tämä kuitenkin edellyttää, että kunta sallii lievempien määräysten käyttämisen omilla ympäristömääräyksillään.

Jätevesiasetusta ei ole säädetty pelkästään vesistöjen suojelemiseksi. Hyvällä jäteveden käsittelyllä huolehditaan omasta asuinviihtyvyydestä.

Jätevesiasiat ovat parhaillaan eduskunnan perustus- ja ympäristövaliokunnan käsiteltävänä. Kaiken kohun jälkeen on hyvä saada eduskunnan linjaus asiaan. Ympäristöministeriössä ollaan valmiita toimimaan eduskunnan tahdon mukaan.

METSÄHALLITUKSEN LUONTOPALVELUT JAETAAN?

Valtiovarainministeriön työryhmä on päätymässä esittämään metsähallituksen luontopalveluiden jakamista 15 ELY- ja 6 AVI-viraston kesken. Keskeneräinen työryhmän esitys vuoti perjantaina julkisuuteen, kun metsähallituksen toimitusjohtaja Jyrki Kangas otti kantaa asiaan perjantaina.

Metsähallituksen asemaa käsiteltiin vähän aikaa sitten hallituksen iltakoulussa. Siellä molemmat vastuuministerit, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki korostivat sitä, että valtion maa- ja vesiomaisuus ja niiden hallinto on säilytettävä yhtenä kokonaisuutena. VM:n mallissa metsähallituksen luontopalvelut ja viranomaistehtävät jaettaisiin eri aluevirastoille.

Nyt tosiaan odotetaan, että iltakoulussa sovittu ministeriryhmä kokoontuisi ja linjaisi asioita. Metsähallituksen henkilöstöllä on oikeus tietää, miten heidän työpaikkansa asiat on tarkoitus tulevaisuudessa järjestää.

Luonnonvaraselonteon valmistelu käynnissä

Hallitus aikoo tuoda joulukuussa luonnonvarapolitiikkaa koskevan selonteon eduskunnan käsiteltäväksi. Asiaa valmistelee työvoima- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriöiden kanssa. Työtä johtaa ministeri Mauri Pekkarisen johtama hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä.

Luonnonvara-alalla on vaalikauden aikana tapahtunut paljon. Hallituksen piirissä on syntynyt tai valmisteilla nippu strategioita: luonnonvarastrategia, biotalousohjelma, suostrategia, mineraalistrategia, ruokaohjelma sekä vesienhoidon suunnitelmat. Selonteossa on tarkoitus linjata, mitä ja miten näitä ohjelmia ja strategioita on tarkoitus toteuttaa.

Suomi on tunnetusti luonnonvaroiltaan rikas maa. Meillä on metsiä, vettä ja maaperässä mineraaleja. Metsiä meillä on perinteisesti osattu sekä hyödyntää että suojella. Mineraalien osalta toimijat tulevat ulkomailta, kun alan kotimainen yritystoiminta hiipui takavuosina. Vesiosaamiseenkin satsataan. Monet uskovat, että vesiosaamisesta voi tulla maamme uusi menestystuote maailmalla.

Eduskunnan käsittelyssä oleva valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvio sisältää mittavan tukipaketin uusiutuvan energian (tuulivoima, metsähake) hyödyntämiselle. On selvää, etä uusiutuvan energian tuotanto tulee maassamme kasvamaan nopeasti.

Samanaikaisesti maailmalla ja myös meillä käydään keskustelua maapallon ehtyvistä luonnonvaroista, ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä. Nyt ihmiskunta käyttää kolmanneksen enemmän kuin mitä luonto pystyy tuottamaan. Arvioiden mukaan vuonna 2050 tarvitaan 1,7 maapallon luonnonvarat ihmiskunnan kulutuksen tyydyttämiseen.

Suomen luonnonvaroja koskevassa keskustelussa tahtoo usein päällimmäiseksi nousta kysymys, miten Suomessa voitaisiin entistä tehokkaammin hyödyntää entistä enemmän luonnonvaroja, kun pitäisi puhua enemmän siitä, miten suomalaisella osaamisella luonnonvaroja voitaisiin käyttää kestävästi ja miten tästä osaamisesta saisi Suomen brändin ja kasvavan vientialan.

JÄLKIHUOMAUTUS

Metsähallituksen toimintamallien muuttaminen ei nytkään taida olla läpihuutojuttu. Sellainen uutinen kuului maatalousministeriöstä, että vielä on tarkoitus eri hallituspuolueista kootussa ministriryhmässä miettiä asiaa. Seuraamme mielenkiinnolla tilannetta.

SITTENKIN UUDISTUS?

Metsähallituksen hallintoremontti on ollut koko vaalikauden esillä. Maa- ja metsätalousministeriö halusi muuttaa metsähallituksen osakeyhtiöksi. Ehdotuksella oli vankka tuki metsähallituksen joukoilta. Täällä ympäristöministeriössä metsähallituksen toimien yhtiöittämisen epäiltiin sopivan huonosti metsähallituksen viranomaistehtäviin, joista tärkeimpiä ovat valtion luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden hallinnointi ja hoito.

Keväällä maa- ja metsätalousministeriössä tehtiin 360 asteen käännös ja ryhdyttiin taas kannattamaan sitä, että metsähallitus säilyy nykyisenkaltaisena liikelaitoksena. Tämä malli sopii epäilemättä monelle, sillä metsähallituksen nykyisen hallinnon kanssa on totuttu elämään.

Valtion samoin kuin kuntien liikelaitoksia koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Lakiuudistuksen taustalla on komission jo vuonna 2007 Suomelle osoittama osittain kielteinen päätös, jossa komissio katsoi, että Tieliikelaitoksen valtion liikelaitoksena saama konkurssisuoja ja poikkeava verokohtelu ovat yhteisölainsäädännön vastaista kiellettyä valtiontukea. Käytännössä EU:n kanta tarkoittaa, että julkisen hallinnon liikelaitokset muutetaan yrityksiksi.

Viime keväänä hallitus antoikin eduskunnalle esityksen uudeksi valtion liikelaitoslaiksi, joka perustuu EU:n edellyttämälle kilpailuneutraliteettiperiaatteelle. Metsähallitus jätettiin uuden lain ulkopuolelle.

Pari viikkoa sitten hallitus käsitteli uudestaan metsähallituksen tulevaa asemaa. Ministerien käymän keskustelun pohjalta maa- ja metsätalousministeriö sai valtuudet valmistella yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa metsähallituksen uutta toimintamallia ja organisaatiota. Tarkoituksena on pitää valtion maa- ja vesiomaisuus valtion suorassa omistuksessa. Luontopalveluita samoin muin muitakin julkisia hallintotehtäviä hoidettaisiin virkatyönä niin kuin tälläkin hetkellä ja ministeriöitten ohjauksessa. Muutoin metsähallituksen tehtävät olisi tarkoitus yhtiöittää.

PUURAKENTAMISTA EDISTÄMÄÄN

Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat yleisesti sitä mieltä, että puun käyttöä rakentamisessa tulisi monipuolistaa nykyisestään. Viime aikoina on vilkkaasti puhuttu puukerrostalorakentamisen aseman vahvistamisesta Suomessa ja vientimarkkinoilla. Suunnitelmia ja rakennushankkeitakin on vireillä eri puolilla Suomea. Myös julkinen rakentaminen sekä hallirakentaminen ovat ne, joihin viime aikoina virinnyt puurakentamisen edistämisinnostus voimakkaimmin kohdistuu. Puun käyttöä rakentamisessa puoltaa myös lisääntyvä ympäristötietoisuus.

Puurakentamista on edistetty valtion toimenpitein jo viimeiset kaksikymmentä vuotta. Hallitusten ohjelmiin on sisällytetty tavoitteet puutalorakentamisen lisäämisestä. Näin todetaan myös nykyisen hallituksen ohjelmassa. Ohjelmia on siis ollut ja poliitikoilla hyvää tahtoa, mutta tästä huolimatta puutalorakentamisessa ei ole päästy eteenpäin toivotulla tavalla. Kerrostalojen, liiketilarakennusten ja julkisen rakentamisen alueella Suomi on Espanjan ohella Länsi-Euroopan betonivaltaisin maa. Juuri näillä toimialueilla puurakentamisella on merkittävät kasvun edellytykset.

Muissa Pohjoismaissa ja myös Keski-Euroopassa puurakentamisen vetureina ovat toimineet rakennuttajat ja rakennusliikkeet. Meillä näin ei ole ollut. Rakennuttajien ja rakennusliikkeiden osalta toivoisin lisää ryhdistäytymistä, sillä esimerkiksi samat kansainväliset suuret rakennusliikkeet, jotka ovat meillä markkinajohtajia, rakentavat naapurimaassamme Ruotsissa runsaasti puukerrostaloja.

Puun rakennuskäytön lisäämisen kannalta on olennaista, että puu on kilpailukykyinen rakennusaine ja että suunnittelijoilla ja toteuttajilla on korkea ammattitaito. Puurakentaminen menestyy vain, jos se on aidosti kilpailukykyistä. Vastuu tästä on puun jalostusketjulla ja mukana olevilla toimijoilla. Puutuotteiden jalostusarvon kohottamiseksi teollista puurakentamista ja sen standardisoimista on tarpeen edelleen kehittää. Puuteollisuudelta, rakentajilta ja rakennuttajilta tarvittaisiin lisää aktiivista yhteistyötä erityisesti työn tuottavuuden kehittämisessä. Mikäli puun käyttöä rakentamisessa aidosti halutaan edistää, tarvitaan jatkuvaa tuotekehittelyä kansainvälisesti kilpailukykyisten puuhun perustuvien rakennustuotteiden ja –konseptien aikaansaamiseksi.

Ympäristöministeriö on asettanut myös viime vuoden lopulla työryhmän selvittämään perusteellisesti puurakentamisen aseman rakentamismääräyksissä. Määräaika työlle on tämän vuoden lokakuun loppuun.

Ranskassa on tehty laki, joka velvoittaa käyttämään puuta tietyn määrän rakentamisessa. Pitäisikö näin tehdä meilläkin?

EVÄITÄ

Kuntien ympäristönsuojelusta vastaavat virkamiehet pitävät vuotuisia neuvottelupäiviään tänään ja huomenna Lammilla. Pistäydyin heidän seminaarissa aamulla kertomassa ympäristöministeriön ajankohtaiset kuulumiset.

Kuntien ympäristövirkamiehet ovat kotikunnissaan paljon vartijoina. Monessa pikkukunnassa on vain yksi ympäristösihteeri, joten keskustelua kollegojen kanssa arvostetaan. Lammille olikin kokoontunut toistasataapäinen joukko naisia ja miehiä.

Sain tukun evästyksiä kotimatkalle:Ympäristöministeriön kannattaa satsata myös KuntaMetsoon. Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman toteuttamiseen kuntien omistamilla mailla . Hiilineutraalit kunnat on pienessä mittakaavassa hieno hanke ja osoittaa, miten kunnat voivat säästää energiaa ja vähentää ilman päästöjä.

Sain myös kuulla useammasta suusta, miten paljon eri kunnissa maan kaikilla kulmilla on satsattu kiinteistökohtaiseen neuvontaan haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanossa.

"Notta on se hyvä, että asetusta ei kumota , sanoi Etelä-Pohjanmaan maaseutukunnasssa työskentelevä ympäristösihteeri. Tämä mies kertoi, että heidän neuvonnassaan kalliit tehdasvalmisteiset putsasrit ovat olleet viimeinen vaihto-ehto, kun halvempien vaihtoehtojen käyttö on ensin selvitetty.

HOMMA HANSKASSA

Ympäristöministeriön aluehallinnon ja kuntien perinteinen alueellinen neuvottelupäivä pidettiin eilen Saariselällä Inarissa. Ympäristöministeriön aluehallintoviranomainen eli Lapin ELY-keskus oli järjestänyt asiapitoisen istunnon, johon osallistui rakennusvalvonnan viranhaltijoita ja kuntien luottamusjohtoa kaikista Lapin 21 kunnasta. Paikalla oli puolentoista sataa ympäristöministeriön ajankohtaisista lainsäädäntöhankkeista kiinnostunutta naista ja miestä.

Päivän aikana kuultiin mm. Lapin ELY:keskuksen vesiasioiden tarkastajan harvinaisen selkokielinen esityksen hajavesijäteasetuksen toimeenpanosta Lapissa. Lapin ympäristökeskuksen aloittamana ja ELY:keskuksen jatkamana ympäristövirkamiehet ovat järjestäneet hajajätevesiasioiden neuvontaa kaikissa Lapin kunnissa ja kartoittaneet kuntakohtaisesti asetuksen toimeenpanon vaiheen.

Lappilaisten mielestä asetuksen toimeenpanoa on eniten vaikeuttanut julkisuudessa jatkuvasti käyty keskustelu, josko asetus kuitenkin kumottaisiin. Lapin ELY:n käsitys on, että yli 90 prosentissa asetuksen piirissä olevista lappilaisten kiinteistöistä uudet määräykset saadaan kuntoon maaperäkäsittelyllä. Kalliita tehdasvalmisteisia laitteita tarvitaan vain poikkeustapauksessa.

Lapissa toimenpiteitä tarvitaan n. 14 000 pysyvästi asutulla kiinteistöllä, joista n. 1000 on asiansa jo hoitanut kuntoon. Lisäksi toimia tarvitaan noin 6000 vapaa-ajankiinteistöllä, joista noin 400 on hoitanut asetuksen edellyttämän jätevesien käsittelyn tehostamisen..Hallituksen viime viikolla tekemä päätös yli 68 vuotta täyttäneiden vapauttamisesta asetuksen määräyksistä, pudottaa Lapin lukuja usealla tuhannella. Tästä ei ole vielä käytettävissä tietoja.

Lappilaisvirkamiesten mielestä harvan asutuilla alueilla kuten Lapissa kuntien olisi nopeasti saatettava voimaan ympäristömääräykset, joilla jätevesien käsittelyn tehostaminen voidaan hoitaa asetuksen sallimilla lievemmillä määräyksillä. Ministeriö sai moitteita siitä , ettei se ole tarpeeksi selkokielellä ohjeistanut kuntia antamaan näitä määräyksiä.. Vieläkään ei tosin ole myöhäistä, sanottiin.

Lapissa homma tuntui olevan hanskassa. Eivätkä hanskat olleet hukassa.

VIELÄKIN JÄTEVESISTÄ

Tänään ympäristöministeri Paula Lehtomäki tuo valtioneuvostoon ympäristösuojelulain muutoksen, jolla ikäihmiset vapautetaan asetuksen velvoitteista. Laissa ehdotettu 68 vuoden ikä tuli oikeusministeriön kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. Naapuriministeriön perustuslakiasiantuntijat katsoivat, että ikäihmisiä voidaan kohdella eri tavalla, jos siitä lailla säädetään. Muutoin lainmuutoksella täsmennetään niitä tapauksia, joissa kunnan päätöksellä asetuksen määräyksistä voidaan poiketa.

Syksyn aikana on lehtien palstoilla kiivaasti keskusteltu siitä, johdettiinko vuonna 2003 asetuksen antanut ympäristöministeri Jan Erik Enestam harhaan.

Perusasiasta eli siitä, että asetuksella velvoitetaan viemäriverkkojen ulkopuolella olevat kiinteistöt tehostamaan jätevesien käsittelyä, tuskin kenelläkään asetuksen laatijoilla tai hyväksyjällä oli epäselvyyttä. Kustannukset arvioitiin nykytietämykseen verrattuna selvästi alakanttiin. Tähän saattaa olla syynä se, että jätevesien käsittelyn tehostamisen uskottiin pääasiassa tapahtuvan maapuhdistamo/imeytyskenttä ratkaisuilla. 2000-luvun alkupuolella ei myöskään voinut olla käsitystä siitä, kuinka näyttävästi tehdasvalmisteisten laitteiden valmistajat kampanjoivat omia , huomattavasti maapuhdistamoa kalliimpia laitteitaan. 10 000 euroa maksava tehdasvalmisteinen laite ei todellakaan ole asetuksen ykkösvaihtoehto, vaan jokainen kiinteistönomistaja valitsee omiin olosuhteisiin parhaiten sopivan ja kustannustehokkaimman puhdistustavan. Virkamiehet eivät johtaneet ministeriä tahallaan harhaan, niin kuin nyt väitetään.

Sen sijaan asetuksen täytäntöönpanosta ei huolehdittu kunnolla. Kun tehostettu jäteveden käsittely koskee noin miljoonaa suomalaista ja satoja tuhansia kiinteistöjä, asetuksen tueksi olisi tarvittu jo alun alkaen kiinteistökohtaista neuvontaa ja kuntien ohjeistamista. Nyt eduskunnan antamalla määrärahalla kiinteistökohtainen neuvontaa päästään kunnolla aloittamaan. Kuntien päätöksenteon tueksi valmistui vuoden alussa opas.

Haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesien käsittelyä tehostamalla ei pelasteta Itämerta, mutta omien lähivesien kunnolle toimenpiteillä on merkitystä.

METSÄHALLITUS ALOITTI YT-MENETTELYN

Samalla kellonlyömällä, kun hallitus julkisti ehdotuksensa ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioksi, metsähallitus ilmoitti aloittavansa YT-neuvottelut, koska budjetti leikkaa metsähallituksen luontopalveluiden rahoitusta kolmella miljoonalla eurolla. Niistä kaksi miinusmiljoonaa on ympäristöministeriön ja yksi maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa. Menojen leikkauksilla hallitus tasapainottaa budjettiaan. Kun uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen ehdotetaan lisää rahaa, joltakin toiselta momentilta sitä leikataan. Ympäristöministeriön osalta hallitus kohdisti vähennyksen metsähallituksen toimintamenoihin.

Metsähallituksen mielestä rahoituksessa syntynyt aukko edellyttää noin 60 henkilötyövuoden vähentämistä luontopalveluista.

Hallitus ehdotus ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioksi on vain ehdotus. Lopullinen sanan siitä sanoo eduskunta. Nähtävästi liikelaitoksessakin osataan ynnätä nämä asiat yhteen. Kiireesti aloitetulla yt-menettelyllä haluttanee vaikuttaa kansanedustajien päätöksentekoon.

Leikkaukset ovat epäilemättä kova pala metsähallituksen luontopalveluille. Kun metsähallitus koko konsernilla menee tällä hetkellä kohtuullisen hyvin, kysymys, joka liikelaitokselle usein lähi päivinä esitetään, tulee olemaan, eikö luontopalveluiden henkilöstölle löytyisi järkevää tekemistä laitoksen liiketoimintojen puolelta..

Metsähallituksessa huolestuttiin

Hallituksen tulo- ja menoarvioesitys on julkinen vasta ensi viikolla, kun se annetaan eduskunnalle. Tästä huolimatta keskustelu julkisuudessa olleiden budjettiesityksen yksityiskohdista käy jo kiivaana.

Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen sekä maa- ja metsätalousministeriön että ympäristöministeriön pääluokkaan metsähallituksen momentille sisältyvät leikkaukset herättävät ahdistusta metsähallituksen luontopalveluissa ja sen henkilökunnassa. Siellä ollaan virittelemässä jo irtisanomispuheita.

Budjettiesityksen leikkaukset johtuvat siitä, että talousarvioon esitetyt lisärahat uusiutuvan energian tuesta ja eräistä liikenneinvestoinneista rahoitetaan kohdentamalla budjetin sisällä menoja uudelleen. Kaikki ministeriöt osallistuvat näihin säästötalkoisiin. Ympäristöministeriön osalle tästä paketista koitui 2 miljoonan euron lisäleikkaus, jonka valtiovarainministeriö kohdisti metsähallituksen toimintaan. Tämän lisäksi kaikkien ministeriöiden toimintamenoja leikataan tämän vuoden tapaan myös ensi vuonna.

Ympäristöministeriö on pyytänyt metsähallituksen selvitystä laitoksen ja sen luontopalveluiden tämän hetken henkilöstötilanteesta ja sen kehityksestä. Selvitysten jälkeen taloustilannetta on tarkoitus käsitellä yhteisessä neuvottelussa.

KESÄN KUUMIN YMPÄRISTÖASIA

Hajajätevesiasetus on puhuttanut koko kuuman kesän ajan. Sen jälkeen kun TM Rakennusmaailma julkisti ensimmäiset tulokset sen suorittamasta pienpuhdistamovertailusta, tänne ministeriöönkin on riittänyt asiaan perään kyselijöitä..

Yksikään Rakennusmaailman testaamista puhdistamoista ei selvinnyt testistä puhtain paperein. Kysymys on toki osatuloksista, sillä testi jatkuu edelleen, jotta saadaan tietoa, miten laitteet toimivat kokonaisuudessaan testivuoden aikana.

Hajajätevesiasetusta säädettäessä 2000 –luvun alussa ympäristöviranomaisilla oli käsitys, että laitevalmistajat pystyvät täyttämään asetuksen tiukat fosforin ja typen poistovaatimukset. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden mukaan 2000-luvun alussa testattiin maasuodattamoja, joiden puhdistuskyky riitti täyttämään asetuksen vaatimukset. Tehdasvalmisteisten laitteiden tekniikan uskottiin kehittyvän niin, että tavoitteet saavutetaan. Jää miettimään, miksi kustannuksiltaan edullinen jätevesien puhdistusmenetelmä, maaperäkäsittely, on jäänyt viime vuosien keskustelussa täysin tehdasvalmisteisten laitteiden varjoon.

Hajakiinteistön omistajaa kiinnostaa ennen muuta, onko laite, jonka hän hankkii laillinen ja toimiiko se kunnolla. Tämä kiinnostaa myös ministeriötä. Olemmekin kutsumassa laitevalmistajat kertomaan oman kantansa laitteiden toimivuudesta ja puhdistuskyvystä.

Hajajätevesiasetuksen mukaan kiinteistönomistajalla on vapaat kädet päättää, minkä menetelmän hän jätevesien käsittelyyn valitsee. Toivottavasti ympäristöministeriön tämän syksyn aikana yhteistyössä järjestöjen kanssa käynnistämä kiinteistökohtainen neuvonta auttaa asukkaita valitsemaan omaan kiinteistöönsä parhaiten sopivan ja kustannustehokkaimman ratkaisun.

Itämeren lohi tarvitsee lain suojaa ja suojelua

Tornionjoelta on kesän aikana kuulunut huolestuttavia uutisia: lohta on noussut ennätysmäisen vähän jokeen ja uhanalainen meritaimen on lähes hävinnyt. Vaellussiiankin määrä on rajusti pienentynyt ja siian koko kutistuu kuin pyy maailmalopun edellä. Myös ammattikalastajien saaliit Itämeressä ovat pudonneet murto-osaan takavuosista.

Suomen ja Ruotsin välillä neuvoteltu Tornionjoen uusi rajajokisopimus ja kalastussääntö aikaistavat lohen kalastusta entisestään. Säännön on määrä astua voimaan ensi vuoden alusta. Suotta säännöstä ei ole sanottu, että ainoa, joka neuvotteluissa ei pärjännyt, oli Itämeren villi lohi.

Kansainvälinen eri maiden tutkijoista koostuva Merentutkimusneuvosto (ICES) on jo pitkään ehdottanut Itämeren lohen pyynnin tuntuvaa rajoittamista kalakantojen heikon tilan vuoksi. Itämeren valtiot ja EU, joka neuvottelee jäsenmaittensa puolesta kalastuskiintiöistä, eivät ole suosituksista piitanneet. Paitsi laillisen myös laittoman lohenpyynnin sallitaan jatkuvan Itämeren altaalla.

Itämeren lohen huonosta tilasta kärsivät kaikki: ammattikalastajat, paikalliset asukkaat ja kalaturistit. Itämeren villi lohi tarvitsee lain suojaa ja suojelua.

ETELÄ-SAVON ELY-KESKUKSELLE TULI LISÄÄ TÖITÄ

Eduskunnan viime viikolla hyväksymän kalastuslain muutoksen mukaan vastuu Saimaannorpan suojelusopimuksista siirtyy alueelliselle kalatalousviranomaiselle eli Etelä-Savon Ely-keskukselle.

Tähän mennessä vapaaehtoisia suojelusopimuksia on solmittu noin 260 kappaletta metsähallituksen ja kalastuskuntien välillä. Vastuun siirto kalastusviranomaiselle on järkevää, sillä valtion juuri alueellisen kalastusviranomaisen tehtävänä on valvoa kalastuslain toimeenpanoa. Eduskunta ei kuitenkaan antanut viranomaisille keinoja valvonnan toteuttamiseen, vaan tyytyi lausumaan, että kalastuslakiin tulisi mahdollisimman nopeasti lisätä valvontaa ja rangaistuksia koskevat säännökset sellaisia tilanteista varten, että norpansuojelusopimusta rikotaan.

Etelä-Savon ELY-keskus joutuu nyt nopeassa ajassa neuvottelemaan kaikki noin 260 suojelusopimusta vesialueen omistajien kansa uudestaan, kun metsähallitus uusien säännösten johdosta joutuu irtisanomaan juuri tehdyt suojelusopimukset. Aluehallintoviranomaisella on siten edessä iso savotta, sillä sopimusten uusiminen tuskin on aivan läpihuutojuttu.

Vapaaehtoisilla kalastusrajoitussopimuksilla on katettu jo suurin osa arvioidusta suojelutarpeesta eli noin 1600 neliökilometristä. Ydinalueen sisällä on kuitenkin norpan kannalta vaarallisia aukkoja, kun kaikki kalastuskunnat eivät ole lähteneet rauhoitukseen mukaan. Nämä viimeisetkin kalaveden omistajat tarvittaisiin norppakantaa suojelemaan.

Etelä-Savossa tunnutaan luotettavan, että uudet suojelusopimukset saadaan ripeästi aikaan. Toivottavasti niin käy.

Saimaannorpalle laaditaan parhaillaan ympäristöministeriön johdolla laajapohjaisella yhteistyöllä suojelustrategiaa. Strategian tavoitteena on esittää toimet saimaannorpan suotuisan suojelutason saavuttamiseksi, jolloin norppa pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena kantana kaikilla esiintymisalueillaan ja myös levittäytymään takaisin aikaisemmille esiintymisalueilleen. Strategian välitavoitteena vuosille 2009-2011 on esitetty norppakannan kasvattaminen niin, että kanta kasvaa nykyisestä 250 yksilöstä vähintään 400 yksilöön vuoteen 2020 mennessä.

Euroopan unionin luontodirektiivissä saimaannorppa on luokiteltu lajiksi, joka tarvitsee tiukkaa suojelua. Saimaannorpan suojelun kannalta kalastusrajoitusten toteuttaminen on yksi keskeisimpiä. On myös erittäin tärkeää, että uuden kalastuslain myötä valtioneuvosto saa tarvittaessa oikeuden määrätä asetuksella verkkokalastuskiellosta, jos vapaaehtoinen tie ei johda tuloksiin.

Suomi sai viime toukokuussa EU:n komissiolta virallisen huomautuksen saimaannorpan suojeluun liittyvien seikkojen vuoksi.

SYANIDIKIELTO JA SUOMI

Euroopan unionin parlamentin syanidipäätös huolestuttaa kittiläläisiä. Parlamentti otti kantaa runsas kuukausi sitten syanidin käyttöön kaivosteollisuudessa. Parlamentin mielestä syanidin käyttö tulisi kieltää ja komission olisi syytä ryhtyä valmistelemaan tarvittava lainmuutos. Päätöksen taustalla on joitakin vuosia sitten Romanian kultakaivoksessa sattunut syanidivuoto. Ja syanidihan on vaarallista myrkkyä.

Kittilää parlamentin päätös liikuttaa sikäli, että kunnan alueella toimii tällä hetkellä Euroopan suurin kultakaivos. Tämä kanadalaisen Agnito-Eaglen omistama kaivos aloitti toimintansa pari vuotta sitten.

Kittilän kaivos käyttää syanidia suljetussa prosessissa malmin rikastamisessa tarkoin valvotuissa olosuhteissa. Kaivos sai ympäristöluvan kolmisen vuotta sitten. Luvassa oli tiukat ympäristönsuojelua koskevat ehdot sekä määräykset näiden ehtojen valvonnasta.

Syanidin käyttöä jalometalliteollisuudessa säätelee meillä niin kuin muissakin EU:n jäsenmaissa yhteisölainsäädäntö ja omat kansalliset lait. EU on pitänyt Kittilän kaivoksella käytettyä syanidiliuotusta tällä hetkellä parhaana mahdollisena teknologiana.

Nyt odotellaan EU:n komission vastausta parlamentille, joka valmistunee ennen EU:n kesälomia.

Vaikka asiantuntijoiden mielestä nykyiselle Kittilässä käytetylle menetelmälle ei nyt ole ympäristön kannalta parempaa vaihtoehtoa, on selvää, että kaivosteknologiakin kehittyy. Suomelle, josta on tulossa Euroopan johtava kaivosmaa, on tärkeää, että täällä oleva kaivosteollisuus käyttää maailman edistyneintä teknologiaa ja ympäristöosaamista. Tästä osaamisesta voisi tulla maallemme uusi brändi.

Turveluvat puhuttivat ympäristöjohtajia

Lahdessa järjestetyt aluehallintopäivät osoittivat, että valtion uudessa aluehallinnossa, Elyissä ja Aveissa on asiansa osaavat ja tehtävästään innostuneet johtajat. Uusien organisaatioiden nimet tuntuvat vielä vaikeilta, mikä osoittanee valtion hallinnolta suurta mielikuvituksen puutetta, kun uudelle hallinnolle piti tekemällä tehdä niin tylsät nimet. Nimet eivät onneksi kerro tekijöistä. Ympäristövastuualueiden johtajat ovat jalat maassa seisovia naisia ja miehiä, jotka pitivät ministeriön väen ajan tasalla siitä, miten Helsingissä tehdyt päätökset vaikuttavat ihmisten arkeen tai toiminnanharjoittajien tekemisiin.

Ympäristöhallinnon päivillä puhuttiinkin runsaasti hajavesijäteasetuksen toimeenpanosta, vesien hoidosta ylipäänsä samoin kuin jätteiden kierrätyksestä, kun on tiedossa, että eduskunta saa pian käsiteltäväkseen jätelain uudistuksen. Ilmasto muutos puhuttaa myös alueilla ja osassa maata maakunnissa tehdään omia ohjelmia ilmastomuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Pekkarisen risupaketti tulee toteutuessaan muuttamaan monen maakunnan metsiä ja energian tuotantotapoja.

Lupavirastojen ympäristövastuualueiden johtajat toivoivat ministeriöltä selkeää linjausta turvalupien käsittelyyn. Valtioneuvosto on tosin jo toissa vuonna linjannut valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden yhteydessä, ettei luonnontilaisia soita tule enää ottaa turvetuotantoon. Kaavoituksen keinoin asiaan voi kuitenkin vaikuttaa vasta pitkällä aikavälillä. Ympäristöjohtajien mielestä ministeriön selkeää linjausta nykytilanteesta olisi tarvittu tässä ja nyt, kun sadat lupahakemukset odottavat ratkaisua eri puolilla maata lupavirastoissa. Johtajien toive on aiheellinen. Ministeriön on ainakin syytä tarkastaa tilanne, antaako nykyinen lainsäädäntö riittävästi tukea luonnonvaraisten soiden säilyttämiseen turvetuotannon ulkopuolella.

EI KANSALLISPUISTOVERKON MURENTAMISELLE

Eduskunta hyväksyi runsas viikko sitten Pallas-lain, mikä mahdollistaa Pallaksen kansallispuistossa sijaitsevan hotellin uudistamisen.

Suomessa on kaksi kansallispuistoa, joissa on ollut hotelli ennen kansallispuiston perustamista. Nämä kaksi ovat Kolin ja Pallas-Ylläksen kansallispuistot.Myös Kolille on rakennettu uusi hotelli eduskunnan suostumuksella.

Viime päivinä ympäristöjärjestöt ja kansanedustajat ovat olleet huolissaan, avasiko Pallaslaki oven tielle, joka mahdollistaa erilaisten rakentamishankkeiden toteuttamisen kansallispuistoissa. Ainakin täällä ympäristöministeriössä ovi aiotaan pitää tiukasti kiinni. Kansallispuistot eivät ole tarkoitettu kaupalliseen rakentamiseen. Kolin ja Pallaksen hotellihankkeet ovat olleet poikkeuksia.

Epäilemättä eri puolilla maata saattaa olla suunnitelmia kansallispuistoverkon murentamisesta rakennushankkeilla. Näille suunnitelmille sanomme ei.

Metsänhakkuista ja vähän norpasta

Metsähallituksen hakkuut Elias Lönnrotin reitillä Kainuussa ovat herättäneet huomiota. Runonkeruuretkilleen Vienan Karjalaan samaa polkua vaeltaneen Lönnrotin nimen mukaan ristityn reitin ympärillä olevat alueet lienevät talousmetsiä, joita on lupa hakata ja hoitaa. Reitti on kulttuurimatkailijoiden suosima, eikä syyttä. Jää miettimään, eikö reitin ympärille olisi voitu jättää suojametsää. Ainakin se olisi metsän hyvien käsittelyohjeiden mukaista.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka Liisa Anttila lupasi television ajankohtaisohjelmassa pari viikkoa sitten lähtevänsä henkilökohtaisesti sopimaan niiden vesialueen omistajien kanssa kalastusrajoituksista, jotka eivät ole niihin vielä suostuneet ja joiden mukanaoloa tarvitaan norppakannan suojelemiseksi Saimaalla.

Vesialueen omistajat ovat kiitettävästi tehneet vapaaehtoisia sitoumuksia kalastuksen rajoittamisesta Saimaan norpan kannalta tärkeillä vesialueilla. Sopimuksia lienee tällä hetkellä jo yli 1500 vesihehtaarilta. Suojeltu alue ei kuitenkaan ole vieläkään kattava, koska muutama vesialueen omistaja on kieltäytynyt sopimuksesta. Nämä vastaanhangoittelijat ministeri Anttila lupasi taivuttaa suojelukannalle. Jokohan jo tällä viikolla kuulemme tästä asiasta uutisia?

TÖISEVÄ HAJAJÄTEASETUS

Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen selkeyttäminen niin, että asiakaskin, maaseudulla asuva kiinteistön omistaja, ymmärtää, mitä hänen tulisi tehdä, on osoittautunut odotettua töisevämmäksi tehtäväksi.

Viime kesänä ministeri Paula Lehtomäki kutsui emeritus kansliapäällikkö Lauri Tarastin selvitysmiehenä laatimaan ehdotuksen, miten hajajätevesiasetukseen liittyvät täytäntöönpano-ongelmat tulisi ratkaista. Tarasti jätti ehdotuksensa joulun alla.

Selvitysmies lähti ehdotuksissaan siitä, ettei asetuksen tavoitetta muuteta. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että haja-asutusalueilla asuvien kiinteistön omistajien on uudistettava viemäröintijärjestelmänsä vastaamaan asetuksen vaatimuksia. Tarastin mielestä kiinteistönomistajille oli järjestettävä henkilökohtaista neuvontaa ja yli 70-vuotiaat piti vapauttaa asetuksen velvoitteista.

Tarastin ehdotusten pohjalta ympäristöministeriössä laadittiin täytäntöönpanoasetusehdotus, joka on ollut lausuntokierroksilla. Lausuntopalautteen perusteella osa lausunnonantajista toivoo yhä, että koko asetus kumottaisiin, osa toivoo selkokielisiä ohjeita, miten kiinteistön pitää jätevesiasiansa käytännössä hoitaa, osa toivoo laajempia poikkeusmahdollisuuksia kohtuuttomissa tapauksissa, osa lausunnonantajista on jokseenkin tyytyväinen asetukseen ja katsoo sen tuovan maaseudun kiinteistöt jätevesien osalta nykyaikaan ja vastustaa asetuksen vesittämistä. Valtiovarainministeriö puolestaan näyttää punakynää toiveille saada rahoitusta kiinteistökohtaisen neuvonnan hoitamiseen. Oikeusministeriössä pelätään perustuslaillisia ongelmia, jos ikäihmiset saavat vapautuksen asetuksen velvoitteista.

Lähi päivinä ministeriössä linjataan, mikä polku valitaan. Voin kyllä syvään huokaista ja sanoa, että helpompaa olisi, jos aikanaan olisi tehty kerralla kunnolla.

Vähemmälläkö vähemmän?

ELY:jen uudet ylijohtajat kokoontuivat muutama päivä sitten Lapissa. Paikalla olleet viisitoista johtajaa vakuuttivat työn alkaneen uusissa virastoissa hyvin ja hyvässä hengessä.Meiltä ohjaavien ministeriöiden kansliapäälliköiltä pyydetyt puheenvuorot kertovat mitalin toisen puolen: rahat kaikissa ELY-virastoissa ovat tiukilla. Kukin ministeriön edustaja sai vuorollaan kertoa, mitä hallinnonalan tehtäviä voitaisiin karsia.

Oikeasti ELY-päivillä puhuttiin kuitenkin enemmän erikoistumisesta ja työnjaosta Elyjen välillä, vähemmän tehtävien vähentämisestä . Paljon pohdittiin myös ulkoistamisen mahdollisuuksia.

Kevään aikana myös täällä ympäristöministeriössä mietimme yhdessä oman aluehallinnon edustajien kanssa, mitä saamme yhä vähenevät rahat riittämään siihen, että kaikki välttämätön tulee tehdyksi.

PEKKARISEN ILTALYPSY AUTTAA, MUTTA VAIN HETKEKSI

Pistäytyminen uusissa ELY-keskuksissa saa kävijän vakuuttumaan, että uusissa virastoissa työt sujuvat ja henki on hyvä.

Aluehallintouudistus vietiin vauhdilla päätökseen. Uudistuksella lakkautettiin alueelliset ympäristökeskukset, tiepiirit, työvoima- ja elinkeinokeskukset, työsuojelupiirit ja lääninhallitukset. Aluehallintovirastojen henkilöstöä toimii kymmenillä paikkakunnilla eri puolilla maata. Tarkoituksena on kuitenkin, että kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen virastojen väki työskentelisi ministereiden määräämissä päätoimipaikoissa ja toimipaikoissa. Työpaikkojen siirrot Kuopiosta Mikkeliin tai vaikkapa Vaasasta Seinäjoelle eivät tietenkään ole helppoja asioita. Mietitäänpä vain, kuinka kiivasta keskustelua Lääkelaitoksen siirto Helsingistä Kuopioon taannoin herätti. Toisaalta valtion aluehallinnosta lähtee lähi vuosina runsaasti eläkkeelle virkamiehiä, mikä antaa liikkumavaraa henkilöstösuunnitelmien laatimiselle. Jos liikkumavaraa ylipäänsä sitten jatkossa on.

Taloudellisesti valtion uusi aluehallinto aloittaa nimittäin erittäin niukasti resurssoituna. Ministeriöt siirsivät kyllä sovitulla tavalla oman aluehallintonsa voimavarat uusille virastoille, mutta uudistus on tuonut matkassaan muutamia odottamattomia yllätyksiä.

Suurin pääsärky työnsä aloittaneilla ELY-keskuksilla tuntuu olevan palvelukeskus, jolta ELYt ostavat palkanmaksun ja taloushallinnon palvelunsa. Nämä palvelut hoidetaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnon Palkeen Mikkelin n palvelukeskuksessa, mutta. ELYjen hallintoyksiköihin näyttää kuitenkin pääosin jääneen se henkilöstö, joka aikaisemmin hoiti näitä tehtäviä. Palvelukeskuksen tuottamat palvelut ovat monta kertaa kalliimpia kuin mitä niistä on aikaisemmin totuttu maksamaan. Vielä ELYissä moititaan palveluiden tasoa. Siellä sanotaan, että uusi palvelukeskus vei hallinnon ja taloushallinnon palvelut 1970-luvulle.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen aloitteesta ELY-keskusten tämän vuoden taloudellinen tilanne saatiin siedettävälle tasolle, kun saatiin lisärahoitusta palvelukeskuksen toimien rahoittamiseksi. Ensi vuoden osalta tilanne näyttää tällä hetkellä hyvin huolestuttavalta, ellei lisärahoitusta saada.

Kuljetusalan lakosta ja vähän muustakin

Minkähänlainen hiilijalanjälki syntyy eilen alkaneesta kuljetusalan lakosta. Tätä aprikoin, kun aamulla liityin Länsiväylällä Helsinkiin päin kiittävien satojen autojen letkaan päästäkseni töihin.

Ympäristöministeriö on ekovirasto, eikä ekovirastoon tulla omalla autolla töihin. Tänä aamuna minun niin kuin monen muunkin espoolaisen oli järjestettävä työmatkansa itse.

Tosin valtiosihteeri Raimo Sailaksella oli tähänkin asiaan oma kommentti, kun maanantaina kansliapäällikkökokouksessa todettiin, ettei lakko ole syy olla tulematta töihin. Sailas muisteli 1956 y leislakkoa, jolloin myöskään liikenne ei toiminut. Valtiovarainministeriön silloinen

kansliapäällikkö Viljo Hakulinen hiihti joka päivä Järvenpäästä töihin Senaatintorille valtioneuvoston linnaan.

Toivottavasti AKT:n lakkoon löytyy sopu ja voidaan palata normaalioloihin.

Eilispäivänä pääkaupungin ja Espoon talojen katoilla oltiin edelleen tiiviisti lumitöissä. Tällaisia lumiurakoita ei ole pääkaupunkiseudulla nähty aikoihin ja tuntuu siltä, että lumisuuteen ei siten myös olla totuttu. Kun asuntoministeri kehottaa kiinteistönomistajia huolehtimaan siitä, että katoille ei kerry liikaa lunta, ministeriä moititaan lehtien yleisönosastopalstoilla hätäilystä ja vääristä neuvoista.

Pitkään Lapissa asuneena totuin siihen, että hyvissä ajoin keskitalvella paikallinen ympäristökeskus alkoi varoittelemaan katoille kertyneistä lumikuormista ja kehotti kiinteistönomistajia tarkistamaan kiinteistönsä katon lumitilanteen ja ryhtymään tarvittaessa toimiin. Paikallisten viranomaisten ohjeita kuunnellaan ja niiden mukaan kiinteistönomistajat myös toimivat. Jokaiselle on selvää, että katolla kiikkuminen on vaarallista hommaa ja jos siihen ei pysty, kannattaa pyytää ammattimiehen apua.

Talvivaara

Talvivaaran kaivosyhtiö on ilmoittanut suunnittelevansa kaivostoiminnan sivutuotteena saatavan uraanin talteenottoa ja hyödyntämistä. Yhtiö valmistelee parhaillaan talteenottoprosessille tarvittavia lupahakemuksia ja jatkaa selvityksiä uraanin hyödyntämiseksi.

Uraani on suunniteltu otettavaksi talteen päätuotteiden liuotusprosessista teknisesti yksinkertaisella ja turvallisella uuttomenetelmällä. Uuttoprosessissa syntyvä uraanioksidi pakattaisii n ilmatiiviisiin teräsastioihin ja kuljetettaisiin valvottuun jatkojalostukseen. Suomessa uraanin jatkojalostusta ei ole. Yhtiön mukaan Talvivaaran tuottaman uraanin määrä riittäisi tekemään Suomesta uraanin suhteen lähers omavaraisen. Uraanin talteenoton arvioidaan antavan työtä suoranaisesti 20 henkilölle ja välillisesti 50:lle.

Voiko kaivosyhtiö laajentaa toimintaansa olemassa olevien lupien pohjalta myös uraanin talteenottoon? Tähän kysymykseen voimassa oleva laki vastaa kielteisesti. Ydinenergialain mukaan kaivosyhtiö tarvitsee aina oman luvan uraanikaivostoimintaan. Luvan myöntävä viranomainen on valtioneuvosto ja asian valmistelee työvoima- ja elinkeinoministeriö. Päätöstä valmisteltaessa on kuultava kaikkia, joiden etua ja oikeutta asiaa saaattaa koskea.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan uraanin louhinta, rikastaminen ja käsitteleminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointia. Tästä syystä myös YVA-menettelyn soveltaminen tulee harkittavaksi.

Talvivaaran kaivoksen osalta on aikoinaan ympäristövaikutukset arvioitu. Itselläni ei ole tietoa siitä, miten uraaniasiaa on aikoinaan YVA:ssa arvioitu. Se lienee selvää, että uraania ei alun perin ollut tarkoitus hyödyntää.

Hannele Pokka

TULVASUOJELUA EKOALTAILLA

Moneen kertaan kuopattu Vuotoksen allas on kokenut taas muodonmuutoksen, kun viime viikon lopulla Rovaniemelle Lapin liitolle luovutettiin konsulttivoimin tehty selvitys Kemihaaran altaan kalataloudellisista vaikutuksista. Nyt Kemijoen latvoille Vuotoksen alueelle suunnitellaan allasta, joka palvelisi paitsi energiantuotantoa, myös tulvasuojelua. Ajatuksena on, että kun tulvavedet varastoidaan Kemijoen latvoille, alapuolinen vesistö säästyy tulvavahingoilta, joiden ennakoidaan ilmastomuutoksen vuoksi lisääntyvän. Suunnitteilla on siis monikäyttöallas, joka tuottaisi sähköä ja suojelisi tulvilta.

Lapin liiton aktiivisuus allasasiassa on ollut odotettua ja toimeliaisuus varmasti lisääntyy seuraavien eduskuntavaalien lähetessä.

Ajankohtaiseksi asian tekee maa- ja metsätalousministeriössä valmisteilla oleva tulvasuojelulaki, jolla on tarkoitus tehostaa tulvariskeihin varautumista. Lakiesitystä on valmisteltu hyvässä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kanssa.

Tulvasuojelusuunnitelmien toteuttaminen vaatii tulevina vuosina lisää voimavaroja sekä kunnilta että valtiolta. Tulvasuojelun tehostamista pidetään tärkeänä, sillä epätyypilliset sääolosuhteet näyttävät lisääntyvän. Eri puolilla maata on viime vuosien aikana koettu kesä- ja talvitulvia tavanomaisten kevättulvien ohella.

Hallituksen esitysluonnoksessa kaavaillaan, että vastuu tulvasuojelusuunnitelmien laatimisesta olisi alueellisilla ELY-keskuksilla, jotka ovat vuoden alusta lähtien olleet alueellisten ympäristöosaajien kotipesiä. Työ tehtäisiin yhteistyössä maakunnallisten liittojen kanssa. Tämä ei riitä lappilaisille. Maakuntaliiton väki on ahkerasti lobbaillut Helsingissä ministereitä vaatimuksenaan että tulvasuojeluasioiden hoito pitää antaa maakunnallisille liitoille. Lapissa haluttaneen varmistaa, ettei suunniteltu Kemihaaran allas kaadu ympäristövirkamiesten vastustukseen.

UUSI VESILAKI EI MAHDOLLISTA VUOTOKSEN RAKENTAMISTA

Pitkään valmisteilla ollut vesilain uudistaminen sitten viimein lähti eduskuntaan. Julkisuudessa on jo ehditty spekuloida, mitä uusi laki sallii ja mitä ei.

Uusi vesilaki tuo vesilupien käsittelyn nykyaikaan. Juttujen käsittelyaikojen uskotaan myös lyhenevän, kun kankeita menettelyjä lyhennetään.

Ympäristöasioiden painoarvo ei ainakaan heikkene uuden lain myötä. Vesirakentamishanke, joka suuresti heikentää vesistön luonnonarvoja ja paikkakunnan elinoloja voidaan entiseen tapaan hylätä. Ehdoton luvanmyöntämiseste vesilaissa säilyy. Luvan myöntämisestä tai sen epäämisestä päättää tuomioistuin.

Uutta on lakiin otettu pykälä, joka antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden pyytää valtioneuvoston lausunto sen käsittelyssä olevan vesihankkeen yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Tällaisessakin tapauksessa lopullinen päätös on tuomioistuimella. Valtioneuvoston kannanotto ei vesituomioistuimen päätösvaltaa sido.

Vuotosta ei uudenkaan vesilain perusteella voitane rakentaa.

Varmaa lienee kuitenkin, että vesirakentamisen kannattajat saavat uudesta lainsäädännöstä puhtia. Tähän kannustaa ennen muuta se, että vesivoimalla on kasvava merkitys säätöenergiana tuulivoiman ja ydinvoiman ohessa. Tulevaisuudessa voimayhtiöt epäilemättä tulevat esittelemään suunnitelmiaan siitä, miten vesivoimalla voidaan tuottaa sähköä ympäristönäkökohdat huomioon ottavalla tavalla. Suurin osa Suomen jäljellä olevasta rakentamiskelpoisesta vesivoimasta on kuitenkin suojeltu myös koskiensuojelulailla. Uusi vesilaki ei yksistään avaa portteja vesivoiman lisärakentamiselle.

Maailman napa ja muita mietteitä

Biodiversiteettivuosi on alkanut. Suomen kannalta vuodessa ei ole paljon juhlimista, sillä luonnon monimuotoisuus on meilläkin ehtyvä luonnonvara.

Merkittävimmät syyt luonnon köyhtymiseen meillä ovat intensiivinen metsien käyttö, maatalouden muutokset, etenkin perinneympäristöjen eli niittyjen laidunnuksen loppuminen, soiden ojitukset sekä vesistöjen muokkaaminen ja rehevöityminen. Suomen eliölajistosta yli 1500 lajia on arvioitu uhanalaisiksi ja Suomen luontotyypeistä merkittävä määrä on uhanalaistunut.

Luonnon monimuotoisuus hupenee myös koko maapallolla. Luonnon köyhtymisellä on vakavat taloudelliset seuraukset. Asiantuntija-arvioiden mukaan luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen heikentää globaalia bruttokansantuotetta vuoteen 2050 mennessä jopa 7 % vuodessa.

Biodiversiteettiteemavuoden tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa luonnon monimuotoisuuden tilasta ja kehityksestä sekä ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä meille ihmisille köyhyyden torjunnassa, puhtaan veden saannin, ravinnon tuotannon sekä terveellisen ja turvallisen elinympäristön turvaamiseksi. Luonnon monimuotoisuuden, kuten vaikkapa sademetsien säilymisellä on myös erittäin merkityksellinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tietenkin luonnolla on myös oma itseisarvonsa.

Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi täällä ympäristöhallinnossa keskitymme tänä vuonna toteuttamaan METSOa, Etelä-Suomen metsien suojeluohjelmaa. Myös Selkämeren kansallispuiston toteuttaminen etenee viime joulukuussa tehdyn periaatepäätöksen pohjalta.

Kansainväliset ilmastoneuvottelutkin jatkuvat. Euroopan unionissa ja täällä meillä valmistaudutaan alkavaan neuvottelukierrokseen.

Totta puhuen Kööpenhaminan kokous palautti kyllä meidät Euroopan Unionin jäsenet maan pinnalle. Euroopan unioni ei tosiaankaan ole maailman napa. Se voi olla ilmastopolitiikan suunnannäyttäjä, mutta ei se taho, joka saa muut tekemään päätöksiä. Kun maailmalla odotetaan, mitä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi ollaan oikeasti valmiita tekemään, katseet kääntyvät Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan ja muihin nopeasti kehittyviin kehitysmaihin sekä Yhdysvaltoihin. Mahtimaat tulevat nyt muualta kuin Euroopasta.