keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Luonnonvaraselonteon valmistelu käynnissä

Hallitus aikoo tuoda joulukuussa luonnonvarapolitiikkaa koskevan selonteon eduskunnan käsiteltäväksi. Asiaa valmistelee työvoima- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriöiden kanssa. Työtä johtaa ministeri Mauri Pekkarisen johtama hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä.

Luonnonvara-alalla on vaalikauden aikana tapahtunut paljon. Hallituksen piirissä on syntynyt tai valmisteilla nippu strategioita: luonnonvarastrategia, biotalousohjelma, suostrategia, mineraalistrategia, ruokaohjelma sekä vesienhoidon suunnitelmat. Selonteossa on tarkoitus linjata, mitä ja miten näitä ohjelmia ja strategioita on tarkoitus toteuttaa.

Suomi on tunnetusti luonnonvaroiltaan rikas maa. Meillä on metsiä, vettä ja maaperässä mineraaleja. Metsiä meillä on perinteisesti osattu sekä hyödyntää että suojella. Mineraalien osalta toimijat tulevat ulkomailta, kun alan kotimainen yritystoiminta hiipui takavuosina. Vesiosaamiseenkin satsataan. Monet uskovat, että vesiosaamisesta voi tulla maamme uusi menestystuote maailmalla.

Eduskunnan käsittelyssä oleva valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvio sisältää mittavan tukipaketin uusiutuvan energian (tuulivoima, metsähake) hyödyntämiselle. On selvää, etä uusiutuvan energian tuotanto tulee maassamme kasvamaan nopeasti.

Samanaikaisesti maailmalla ja myös meillä käydään keskustelua maapallon ehtyvistä luonnonvaroista, ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä. Nyt ihmiskunta käyttää kolmanneksen enemmän kuin mitä luonto pystyy tuottamaan. Arvioiden mukaan vuonna 2050 tarvitaan 1,7 maapallon luonnonvarat ihmiskunnan kulutuksen tyydyttämiseen.

Suomen luonnonvaroja koskevassa keskustelussa tahtoo usein päällimmäiseksi nousta kysymys, miten Suomessa voitaisiin entistä tehokkaammin hyödyntää entistä enemmän luonnonvaroja, kun pitäisi puhua enemmän siitä, miten suomalaisella osaamisella luonnonvaroja voitaisiin käyttää kestävästi ja miten tästä osaamisesta saisi Suomen brändin ja kasvavan vientialan.

tiistai 19. lokakuuta 2010

JÄLKIHUOMAUTUS

Metsähallituksen toimintamallien muuttaminen ei nytkään taida olla läpihuutojuttu. Sellainen uutinen kuului maatalousministeriöstä, että vielä on tarkoitus eri hallituspuolueista kootussa ministriryhmässä miettiä asiaa. Seuraamme mielenkiinnolla tilannetta.

SITTENKIN UUDISTUS?

Metsähallituksen hallintoremontti on ollut koko vaalikauden esillä. Maa- ja metsätalousministeriö halusi muuttaa metsähallituksen osakeyhtiöksi. Ehdotuksella oli vankka tuki metsähallituksen joukoilta. Täällä ympäristöministeriössä metsähallituksen toimien yhtiöittämisen epäiltiin sopivan huonosti metsähallituksen viranomaistehtäviin, joista tärkeimpiä ovat valtion luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden hallinnointi ja hoito.

Keväällä maa- ja metsätalousministeriössä tehtiin 360 asteen käännös ja ryhdyttiin taas kannattamaan sitä, että metsähallitus säilyy nykyisenkaltaisena liikelaitoksena. Tämä malli sopii epäilemättä monelle, sillä metsähallituksen nykyisen hallinnon kanssa on totuttu elämään.

Valtion samoin kuin kuntien liikelaitoksia koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Lakiuudistuksen taustalla on komission jo vuonna 2007 Suomelle osoittama osittain kielteinen päätös, jossa komissio katsoi, että Tieliikelaitoksen valtion liikelaitoksena saama konkurssisuoja ja poikkeava verokohtelu ovat yhteisölainsäädännön vastaista kiellettyä valtiontukea. Käytännössä EU:n kanta tarkoittaa, että julkisen hallinnon liikelaitokset muutetaan yrityksiksi.

Viime keväänä hallitus antoikin eduskunnalle esityksen uudeksi valtion liikelaitoslaiksi, joka perustuu EU:n edellyttämälle kilpailuneutraliteettiperiaatteelle. Metsähallitus jätettiin uuden lain ulkopuolelle.

Pari viikkoa sitten hallitus käsitteli uudestaan metsähallituksen tulevaa asemaa. Ministerien käymän keskustelun pohjalta maa- ja metsätalousministeriö sai valtuudet valmistella yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa metsähallituksen uutta toimintamallia ja organisaatiota. Tarkoituksena on pitää valtion maa- ja vesiomaisuus valtion suorassa omistuksessa. Luontopalveluita samoin muin muitakin julkisia hallintotehtäviä hoidettaisiin virkatyönä niin kuin tälläkin hetkellä ja ministeriöitten ohjauksessa. Muutoin metsähallituksen tehtävät olisi tarkoitus yhtiöittää.

tiistai 12. lokakuuta 2010

PUURAKENTAMISTA EDISTÄMÄÄN

Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat yleisesti sitä mieltä, että puun käyttöä rakentamisessa tulisi monipuolistaa nykyisestään. Viime aikoina on vilkkaasti puhuttu puukerrostalorakentamisen aseman vahvistamisesta Suomessa ja vientimarkkinoilla. Suunnitelmia ja rakennushankkeitakin on vireillä eri puolilla Suomea. Myös julkinen rakentaminen sekä hallirakentaminen ovat ne, joihin viime aikoina virinnyt puurakentamisen edistämisinnostus voimakkaimmin kohdistuu. Puun käyttöä rakentamisessa puoltaa myös lisääntyvä ympäristötietoisuus.

Puurakentamista on edistetty valtion toimenpitein jo viimeiset kaksikymmentä vuotta. Hallitusten ohjelmiin on sisällytetty tavoitteet puutalorakentamisen lisäämisestä. Näin todetaan myös nykyisen hallituksen ohjelmassa. Ohjelmia on siis ollut ja poliitikoilla hyvää tahtoa, mutta tästä huolimatta puutalorakentamisessa ei ole päästy eteenpäin toivotulla tavalla. Kerrostalojen, liiketilarakennusten ja julkisen rakentamisen alueella Suomi on Espanjan ohella Länsi-Euroopan betonivaltaisin maa. Juuri näillä toimialueilla puurakentamisella on merkittävät kasvun edellytykset.

Muissa Pohjoismaissa ja myös Keski-Euroopassa puurakentamisen vetureina ovat toimineet rakennuttajat ja rakennusliikkeet. Meillä näin ei ole ollut. Rakennuttajien ja rakennusliikkeiden osalta toivoisin lisää ryhdistäytymistä, sillä esimerkiksi samat kansainväliset suuret rakennusliikkeet, jotka ovat meillä markkinajohtajia, rakentavat naapurimaassamme Ruotsissa runsaasti puukerrostaloja.

Puun rakennuskäytön lisäämisen kannalta on olennaista, että puu on kilpailukykyinen rakennusaine ja että suunnittelijoilla ja toteuttajilla on korkea ammattitaito. Puurakentaminen menestyy vain, jos se on aidosti kilpailukykyistä. Vastuu tästä on puun jalostusketjulla ja mukana olevilla toimijoilla. Puutuotteiden jalostusarvon kohottamiseksi teollista puurakentamista ja sen standardisoimista on tarpeen edelleen kehittää. Puuteollisuudelta, rakentajilta ja rakennuttajilta tarvittaisiin lisää aktiivista yhteistyötä erityisesti työn tuottavuuden kehittämisessä. Mikäli puun käyttöä rakentamisessa aidosti halutaan edistää, tarvitaan jatkuvaa tuotekehittelyä kansainvälisesti kilpailukykyisten puuhun perustuvien rakennustuotteiden ja –konseptien aikaansaamiseksi.

Ympäristöministeriö on asettanut myös viime vuoden lopulla työryhmän selvittämään perusteellisesti puurakentamisen aseman rakentamismääräyksissä. Määräaika työlle on tämän vuoden lokakuun loppuun.

Ranskassa on tehty laki, joka velvoittaa käyttämään puuta tietyn määrän rakentamisessa. Pitäisikö näin tehdä meilläkin?

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

EVÄITÄ

Kuntien ympäristönsuojelusta vastaavat virkamiehet pitävät vuotuisia neuvottelupäiviään tänään ja huomenna Lammilla. Pistäydyin heidän seminaarissa aamulla kertomassa ympäristöministeriön ajankohtaiset kuulumiset.

Kuntien ympäristövirkamiehet ovat kotikunnissaan paljon vartijoina. Monessa pikkukunnassa on vain yksi ympäristösihteeri, joten keskustelua kollegojen kanssa arvostetaan. Lammille olikin kokoontunut toistasataapäinen joukko naisia ja miehiä.

Sain tukun evästyksiä kotimatkalle:Ympäristöministeriön kannattaa satsata myös KuntaMetsoon. Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman toteuttamiseen kuntien omistamilla mailla . Hiilineutraalit kunnat on pienessä mittakaavassa hieno hanke ja osoittaa, miten kunnat voivat säästää energiaa ja vähentää ilman päästöjä.

Sain myös kuulla useammasta suusta, miten paljon eri kunnissa maan kaikilla kulmilla on satsattu kiinteistökohtaiseen neuvontaan haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanossa.

"Notta on se hyvä, että asetusta ei kumota , sanoi Etelä-Pohjanmaan maaseutukunnasssa työskentelevä ympäristösihteeri. Tämä mies kertoi, että heidän neuvonnassaan kalliit tehdasvalmisteiset putsasrit ovat olleet viimeinen vaihto-ehto, kun halvempien vaihtoehtojen käyttö on ensin selvitetty.