Talvivaara

Talvivaaran kaivosyhtiö on ilmoittanut suunnittelevansa kaivostoiminnan sivutuotteena saatavan uraanin talteenottoa ja hyödyntämistä. Yhtiö valmistelee parhaillaan talteenottoprosessille tarvittavia lupahakemuksia ja jatkaa selvityksiä uraanin hyödyntämiseksi.

Uraani on suunniteltu otettavaksi talteen päätuotteiden liuotusprosessista teknisesti yksinkertaisella ja turvallisella uuttomenetelmällä. Uuttoprosessissa syntyvä uraanioksidi pakattaisii n ilmatiiviisiin teräsastioihin ja kuljetettaisiin valvottuun jatkojalostukseen. Suomessa uraanin jatkojalostusta ei ole. Yhtiön mukaan Talvivaaran tuottaman uraanin määrä riittäisi tekemään Suomesta uraanin suhteen lähers omavaraisen. Uraanin talteenoton arvioidaan antavan työtä suoranaisesti 20 henkilölle ja välillisesti 50:lle.

Voiko kaivosyhtiö laajentaa toimintaansa olemassa olevien lupien pohjalta myös uraanin talteenottoon? Tähän kysymykseen voimassa oleva laki vastaa kielteisesti. Ydinenergialain mukaan kaivosyhtiö tarvitsee aina oman luvan uraanikaivostoimintaan. Luvan myöntävä viranomainen on valtioneuvosto ja asian valmistelee työvoima- ja elinkeinoministeriö. Päätöstä valmisteltaessa on kuultava kaikkia, joiden etua ja oikeutta asiaa saaattaa koskea.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan uraanin louhinta, rikastaminen ja käsitteleminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointia. Tästä syystä myös YVA-menettelyn soveltaminen tulee harkittavaksi.

Talvivaaran kaivoksen osalta on aikoinaan ympäristövaikutukset arvioitu. Itselläni ei ole tietoa siitä, miten uraaniasiaa on aikoinaan YVA:ssa arvioitu. Se lienee selvää, että uraania ei alun perin ollut tarkoitus hyödyntää.

Hannele Pokka

TULVASUOJELUA EKOALTAILLA

Moneen kertaan kuopattu Vuotoksen allas on kokenut taas muodonmuutoksen, kun viime viikon lopulla Rovaniemelle Lapin liitolle luovutettiin konsulttivoimin tehty selvitys Kemihaaran altaan kalataloudellisista vaikutuksista. Nyt Kemijoen latvoille Vuotoksen alueelle suunnitellaan allasta, joka palvelisi paitsi energiantuotantoa, myös tulvasuojelua. Ajatuksena on, että kun tulvavedet varastoidaan Kemijoen latvoille, alapuolinen vesistö säästyy tulvavahingoilta, joiden ennakoidaan ilmastomuutoksen vuoksi lisääntyvän. Suunnitteilla on siis monikäyttöallas, joka tuottaisi sähköä ja suojelisi tulvilta.

Lapin liiton aktiivisuus allasasiassa on ollut odotettua ja toimeliaisuus varmasti lisääntyy seuraavien eduskuntavaalien lähetessä.

Ajankohtaiseksi asian tekee maa- ja metsätalousministeriössä valmisteilla oleva tulvasuojelulaki, jolla on tarkoitus tehostaa tulvariskeihin varautumista. Lakiesitystä on valmisteltu hyvässä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kanssa.

Tulvasuojelusuunnitelmien toteuttaminen vaatii tulevina vuosina lisää voimavaroja sekä kunnilta että valtiolta. Tulvasuojelun tehostamista pidetään tärkeänä, sillä epätyypilliset sääolosuhteet näyttävät lisääntyvän. Eri puolilla maata on viime vuosien aikana koettu kesä- ja talvitulvia tavanomaisten kevättulvien ohella.

Hallituksen esitysluonnoksessa kaavaillaan, että vastuu tulvasuojelusuunnitelmien laatimisesta olisi alueellisilla ELY-keskuksilla, jotka ovat vuoden alusta lähtien olleet alueellisten ympäristöosaajien kotipesiä. Työ tehtäisiin yhteistyössä maakunnallisten liittojen kanssa. Tämä ei riitä lappilaisille. Maakuntaliiton väki on ahkerasti lobbaillut Helsingissä ministereitä vaatimuksenaan että tulvasuojeluasioiden hoito pitää antaa maakunnallisille liitoille. Lapissa haluttaneen varmistaa, ettei suunniteltu Kemihaaran allas kaadu ympäristövirkamiesten vastustukseen.