maanantai 28. kesäkuuta 2010

ETELÄ-SAVON ELY-KESKUKSELLE TULI LISÄÄ TÖITÄ

Eduskunnan viime viikolla hyväksymän kalastuslain muutoksen mukaan vastuu Saimaannorpan suojelusopimuksista siirtyy alueelliselle kalatalousviranomaiselle eli Etelä-Savon Ely-keskukselle.

Tähän mennessä vapaaehtoisia suojelusopimuksia on solmittu noin 260 kappaletta metsähallituksen ja kalastuskuntien välillä. Vastuun siirto kalastusviranomaiselle on järkevää, sillä valtion juuri alueellisen kalastusviranomaisen tehtävänä on valvoa kalastuslain toimeenpanoa. Eduskunta ei kuitenkaan antanut viranomaisille keinoja valvonnan toteuttamiseen, vaan tyytyi lausumaan, että kalastuslakiin tulisi mahdollisimman nopeasti lisätä valvontaa ja rangaistuksia koskevat säännökset sellaisia tilanteista varten, että norpansuojelusopimusta rikotaan.

Etelä-Savon ELY-keskus joutuu nyt nopeassa ajassa neuvottelemaan kaikki noin 260 suojelusopimusta vesialueen omistajien kansa uudestaan, kun metsähallitus uusien säännösten johdosta joutuu irtisanomaan juuri tehdyt suojelusopimukset. Aluehallintoviranomaisella on siten edessä iso savotta, sillä sopimusten uusiminen tuskin on aivan läpihuutojuttu.

Vapaaehtoisilla kalastusrajoitussopimuksilla on katettu jo suurin osa arvioidusta suojelutarpeesta eli noin 1600 neliökilometristä. Ydinalueen sisällä on kuitenkin norpan kannalta vaarallisia aukkoja, kun kaikki kalastuskunnat eivät ole lähteneet rauhoitukseen mukaan. Nämä viimeisetkin kalaveden omistajat tarvittaisiin norppakantaa suojelemaan.

Etelä-Savossa tunnutaan luotettavan, että uudet suojelusopimukset saadaan ripeästi aikaan. Toivottavasti niin käy.

Saimaannorpalle laaditaan parhaillaan ympäristöministeriön johdolla laajapohjaisella yhteistyöllä suojelustrategiaa. Strategian tavoitteena on esittää toimet saimaannorpan suotuisan suojelutason saavuttamiseksi, jolloin norppa pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena kantana kaikilla esiintymisalueillaan ja myös levittäytymään takaisin aikaisemmille esiintymisalueilleen. Strategian välitavoitteena vuosille 2009-2011 on esitetty norppakannan kasvattaminen niin, että kanta kasvaa nykyisestä 250 yksilöstä vähintään 400 yksilöön vuoteen 2020 mennessä.

Euroopan unionin luontodirektiivissä saimaannorppa on luokiteltu lajiksi, joka tarvitsee tiukkaa suojelua. Saimaannorpan suojelun kannalta kalastusrajoitusten toteuttaminen on yksi keskeisimpiä. On myös erittäin tärkeää, että uuden kalastuslain myötä valtioneuvosto saa tarvittaessa oikeuden määrätä asetuksella verkkokalastuskiellosta, jos vapaaehtoinen tie ei johda tuloksiin.

Suomi sai viime toukokuussa EU:n komissiolta virallisen huomautuksen saimaannorpan suojeluun liittyvien seikkojen vuoksi.

perjantai 18. kesäkuuta 2010

SYANIDIKIELTO JA SUOMI

Euroopan unionin parlamentin syanidipäätös huolestuttaa kittiläläisiä. Parlamentti otti kantaa runsas kuukausi sitten syanidin käyttöön kaivosteollisuudessa. Parlamentin mielestä syanidin käyttö tulisi kieltää ja komission olisi syytä ryhtyä valmistelemaan tarvittava lainmuutos. Päätöksen taustalla on joitakin vuosia sitten Romanian kultakaivoksessa sattunut syanidivuoto. Ja syanidihan on vaarallista myrkkyä.

Kittilää parlamentin päätös liikuttaa sikäli, että kunnan alueella toimii tällä hetkellä Euroopan suurin kultakaivos. Tämä kanadalaisen Agnito-Eaglen omistama kaivos aloitti toimintansa pari vuotta sitten.

Kittilän kaivos käyttää syanidia suljetussa prosessissa malmin rikastamisessa tarkoin valvotuissa olosuhteissa. Kaivos sai ympäristöluvan kolmisen vuotta sitten. Luvassa oli tiukat ympäristönsuojelua koskevat ehdot sekä määräykset näiden ehtojen valvonnasta.

Syanidin käyttöä jalometalliteollisuudessa säätelee meillä niin kuin muissakin EU:n jäsenmaissa yhteisölainsäädäntö ja omat kansalliset lait. EU on pitänyt Kittilän kaivoksella käytettyä syanidiliuotusta tällä hetkellä parhaana mahdollisena teknologiana.

Nyt odotellaan EU:n komission vastausta parlamentille, joka valmistunee ennen EU:n kesälomia.

Vaikka asiantuntijoiden mielestä nykyiselle Kittilässä käytetylle menetelmälle ei nyt ole ympäristön kannalta parempaa vaihtoehtoa, on selvää, että kaivosteknologiakin kehittyy. Suomelle, josta on tulossa Euroopan johtava kaivosmaa, on tärkeää, että täällä oleva kaivosteollisuus käyttää maailman edistyneintä teknologiaa ja ympäristöosaamista. Tästä osaamisesta voisi tulla maallemme uusi brändi.

perjantai 4. kesäkuuta 2010

Turveluvat puhuttivat ympäristöjohtajia

Lahdessa järjestetyt aluehallintopäivät osoittivat, että valtion uudessa aluehallinnossa, Elyissä ja Aveissa on asiansa osaavat ja tehtävästään innostuneet johtajat. Uusien organisaatioiden nimet tuntuvat vielä vaikeilta, mikä osoittanee valtion hallinnolta suurta mielikuvituksen puutetta, kun uudelle hallinnolle piti tekemällä tehdä niin tylsät nimet. Nimet eivät onneksi kerro tekijöistä. Ympäristövastuualueiden johtajat ovat jalat maassa seisovia naisia ja miehiä, jotka pitivät ministeriön väen ajan tasalla siitä, miten Helsingissä tehdyt päätökset vaikuttavat ihmisten arkeen tai toiminnanharjoittajien tekemisiin.

Ympäristöhallinnon päivillä puhuttiinkin runsaasti hajavesijäteasetuksen toimeenpanosta, vesien hoidosta ylipäänsä samoin kuin jätteiden kierrätyksestä, kun on tiedossa, että eduskunta saa pian käsiteltäväkseen jätelain uudistuksen. Ilmasto muutos puhuttaa myös alueilla ja osassa maata maakunnissa tehdään omia ohjelmia ilmastomuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Pekkarisen risupaketti tulee toteutuessaan muuttamaan monen maakunnan metsiä ja energian tuotantotapoja.

Lupavirastojen ympäristövastuualueiden johtajat toivoivat ministeriöltä selkeää linjausta turvalupien käsittelyyn. Valtioneuvosto on tosin jo toissa vuonna linjannut valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden yhteydessä, ettei luonnontilaisia soita tule enää ottaa turvetuotantoon. Kaavoituksen keinoin asiaan voi kuitenkin vaikuttaa vasta pitkällä aikavälillä. Ympäristöjohtajien mielestä ministeriön selkeää linjausta nykytilanteesta olisi tarvittu tässä ja nyt, kun sadat lupahakemukset odottavat ratkaisua eri puolilla maata lupavirastoissa. Johtajien toive on aiheellinen. Ministeriön on ainakin syytä tarkastaa tilanne, antaako nykyinen lainsäädäntö riittävästi tukea luonnonvaraisten soiden säilyttämiseen turvetuotannon ulkopuolella.