KESÄN KUUMIN YMPÄRISTÖASIA

Hajajätevesiasetus on puhuttanut koko kuuman kesän ajan. Sen jälkeen kun TM Rakennusmaailma julkisti ensimmäiset tulokset sen suorittamasta pienpuhdistamovertailusta, tänne ministeriöönkin on riittänyt asiaan perään kyselijöitä..

Yksikään Rakennusmaailman testaamista puhdistamoista ei selvinnyt testistä puhtain paperein. Kysymys on toki osatuloksista, sillä testi jatkuu edelleen, jotta saadaan tietoa, miten laitteet toimivat kokonaisuudessaan testivuoden aikana.

Hajajätevesiasetusta säädettäessä 2000 –luvun alussa ympäristöviranomaisilla oli käsitys, että laitevalmistajat pystyvät täyttämään asetuksen tiukat fosforin ja typen poistovaatimukset. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden mukaan 2000-luvun alussa testattiin maasuodattamoja, joiden puhdistuskyky riitti täyttämään asetuksen vaatimukset. Tehdasvalmisteisten laitteiden tekniikan uskottiin kehittyvän niin, että tavoitteet saavutetaan. Jää miettimään, miksi kustannuksiltaan edullinen jätevesien puhdistusmenetelmä, maaperäkäsittely, on jäänyt viime vuosien keskustelussa täysin tehdasvalmisteisten laitteiden varjoon.

Hajakiinteistön omistajaa kiinnostaa ennen muuta, onko laite, jonka hän hankkii laillinen ja toimiiko se kunnolla. Tämä kiinnostaa myös ministeriötä. Olemmekin kutsumassa laitevalmistajat kertomaan oman kantansa laitteiden toimivuudesta ja puhdistuskyvystä.

Hajajätevesiasetuksen mukaan kiinteistönomistajalla on vapaat kädet päättää, minkä menetelmän hän jätevesien käsittelyyn valitsee. Toivottavasti ympäristöministeriön tämän syksyn aikana yhteistyössä järjestöjen kanssa käynnistämä kiinteistökohtainen neuvonta auttaa asukkaita valitsemaan omaan kiinteistöönsä parhaiten sopivan ja kustannustehokkaimman ratkaisun.

Itämeren lohi tarvitsee lain suojaa ja suojelua

Tornionjoelta on kesän aikana kuulunut huolestuttavia uutisia: lohta on noussut ennätysmäisen vähän jokeen ja uhanalainen meritaimen on lähes hävinnyt. Vaellussiiankin määrä on rajusti pienentynyt ja siian koko kutistuu kuin pyy maailmalopun edellä. Myös ammattikalastajien saaliit Itämeressä ovat pudonneet murto-osaan takavuosista.

Suomen ja Ruotsin välillä neuvoteltu Tornionjoen uusi rajajokisopimus ja kalastussääntö aikaistavat lohen kalastusta entisestään. Säännön on määrä astua voimaan ensi vuoden alusta. Suotta säännöstä ei ole sanottu, että ainoa, joka neuvotteluissa ei pärjännyt, oli Itämeren villi lohi.

Kansainvälinen eri maiden tutkijoista koostuva Merentutkimusneuvosto (ICES) on jo pitkään ehdottanut Itämeren lohen pyynnin tuntuvaa rajoittamista kalakantojen heikon tilan vuoksi. Itämeren valtiot ja EU, joka neuvottelee jäsenmaittensa puolesta kalastuskiintiöistä, eivät ole suosituksista piitanneet. Paitsi laillisen myös laittoman lohenpyynnin sallitaan jatkuvan Itämeren altaalla.

Itämeren lohen huonosta tilasta kärsivät kaikki: ammattikalastajat, paikalliset asukkaat ja kalaturistit. Itämeren villi lohi tarvitsee lain suojaa ja suojelua.