VÄLIHUOMIO TAPAHTUNEESTA

Kaiken viime aikoina tapahtuneen jälkeen voin ympäristöministeriön virkamiehenä sanoa, että on erittäin helpottavaa, kun perustuslakivaliokunta otti kantaa jätevesiasetuksen toimeenpanoon viime viikolla. Tällainen mahdollisuus valiokunnalle tuli, kun ympäristöministeri Paula Lehtomäki toi eduskunnan käsiteltäväksi ympäristönsuojelulain muutoksen, jolla 68-vuotta täyttäneet hajakiinteistöjen omistajat vapautetaan kokonaan asetuksen velvoitteista. Lakiesitys sisälsi myös muita täsmennyksiä, miten asetuksen määräysten toimeenpanoon voi kohtuussyistä saada helpotuksia.

Meillä Suomessa ei ole lakien tai asetusten perustuslainmukaisuuden jälkikäteiskontrollia. Lakien perustuslain mukaisuus tutkitaan vain etukäteen, kun esitys on annettu eduskunnalle ja sen tekee eduskunnan perustuslakivaliokunta. Valiokunta on näissä asioissa oikeudellisen asiantuntijan roolissa. Tästä syystä on mahdollista, että lakeihin ja asetuksiin saattaa sisältyä perustuslain vastaisia säännöksiä. Vuonna 2000 tehdyn perustuslakiuudistuksen jälkeen eduskunnassa on usein tullut esille kysymys, rikkovat jonkun voimassa olevan lain tai asetuksen määräykset perustuslaissa kansalaisille turvattua suojaa. Valiokunnan kannanotto siitä, että hajajäteasetuksella annetaan yksityisille kansalaisille sellaisia velvoitteita, joista kuuluisi säätää laissa, ei ollut lopulta kovin yllättävä. Asetus kuitenkin ehti olla voimassa vuosikausia ilman mahdollisuutta arvioida säännösten perustuslain mukaisuutta.

Luultavasti valiokunnan lausunto herättää taas keskustelun siitä, tarvittaisiinko Suomessa erillinen perustuslakituomioistuin lakien jälkikontrollia varten.

Perustuslakivaliokunta hyväksyy sen, että 68-vuotta täyttäneet voidaan vapauttaa hajajätevesiasetuksen velvoitteista. Muutoin valiokunta jätti ympäristövaliokunnan tehtäväksi laatia ehdotukset, miten ja miltä osin nykyiseen asetukseen sisältyvät määräykset nostetaan lain tasolle. Ympäristönsuojelulain muuttamista koskeva esitys on ympäristövaliokunnan käsiteltävänä.

Perustuslakivaliokunta katsoi kuitenkin, että annettavien määräysten tulee olla sellaisia, että hajakiinteistöjen omistajat voivat ne kohtuullisesti panna toimeen ja että tarkoitukseen käytettävät laitteet toimivat.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykyinen asetus menee uusiksi ja sen tilalle tulevat ympäristönsuojelulain määräykset, mitä haja-asutusalueen kiinteistöjen tulee tehdä jätevesijärjestelmiensä tehostamiseksi ja lain määräyksiä täydentävä uusi asetus.

ALUEHALLINNOSSA SATSATTAVA HENKILÖSTÖN JAKSAMISEEN

Yli puolet aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten henkilöstö-kyselyyn vastanneista kertoo työmääränsä kasvaneen ja jaksamisensa huonontuneen aluehallinnon uudistuksen seurauksena.. Lähes puolet vastaajista suhtautuu kielteisesti, neljännes myönteisesti ja neljännes neutraalisti koko aluehallinnon uudistukseen.

Muun muassa tällaisia tuloksia tuotti valtiovarainministeriön uusien aluehallintoviranomaisten henkilöstölle syyskuussa tekemä kysely. Kyselyyn vastasi 1659 henkilöä. AVIen vastausprosentti oli 32 ja ELYjen 35. Molempien viranomaisten

henkilöstön vastaukset olivat samansuuntaisia. Henkilöstö piti uudistuksessa hyvänä muun muassa sitä, että on tullut uusia työkavereita, toimintatapoja,

yhteistyömahdollisuuksia ja tekemisen meininkiä.

Aluehallintovirastot (AVit) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYt) aloittivat toimintansa 1.1.2010. Henkilöstön näkemyksiä uudistuksesta on nyt kysytty kolmesti; aiemmat kyselyt tehtiin uudistuksen valmisteluvaiheessa vuonna 2009. Tuoreimmassa kyselyssä henkilöstö pääsi kertomaan kokemuksiaan ensimmäisten toimintakuukausien aikaisista kokemuksistaan liittyen muutoksen johtamiseen, lähiesimiestyöhön, työyhteisön ilmapiiriin sekä henkilöstön jaksamiseen, tehtäviin ja osaamiseen.

Kyselyn tulokset eivät yllätä ketään valtion aluehallinnon yhteistyössä mukana olevaa. Meillä toteutettiin itsenäisyyden ajan suurin valtion aluehallinnon remontti pikavauhdilla vajaassa kahdessa vuodessa. Tähän nähden uudistuksen kohteena olleet virkamiehet ja –naiset näyttävät suhtautuvan tehtyyn muutokseen realistisesti ja jalat maassa.

Täällä keskushallinnossa tahtoo tulla vauhtisokeus alaisen hallinnon ohjaamisessa ja rakenteellisessa kehittämisessä. Jo nyt aluehallinnossa aiheesta moititaan, että uudistuksen myötä byrokratia ei vähentynyt vaan se lisääntyi.. Niin ELYt kuin AVIt tarvitsisivat hetken työrauhaa saadakseen rauhassa tehdä oikeita: asioita: palvella asiakkaitaan maakunnissa. Mikäli työtyytyväisyysluvut halutaan paremmiksi, tänä vuonna kannattaisi satsata henkilöstön jaksamiseen .

Eduskunnan linjausta odotellessa

Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskeva ympäristöministeriön asetus on ollut voimassa jo kuuden vuoden ajan, mutta vasta tänä syksynä asiasta on noussut kova poliittinen keskustelu. Keskustelu kiihtyi sen jälkeen, kun ministeri Paula Lehtomäki toi eduskunnan käsittelyyn ympäristönsuojelulain muutoksen, jolla asetuksen sisältöä selkeytetään ja seniorikansalaiset saisivat kokonaan vapautuksen asetuksen määräyksistä. Eniten äänensä ovat saaneet kuuluville asian vastustajat ja jätevesien käsittelyn merkityksen vähättelijät.

Keskustelusta voisi tehdä sen johtopäätöksen, ettei jätevesien johtamisella ympäristöön olisi mitään haittavaikutuksia. Tällaiseen johtopäätökseen on varmasti useita syitä. Merkittäviä syitä lienevät olleet jätevesilaitteiden aktiiviset kaupittelijat ja laitepuhdistamoiden markkinointi ainoana vaihtoehtona. Tästä on aiheutunut kiinteistökohtaisia yli-investointeja. Lisäksi osa järjestelmistä on toiminut huonosti, kun asiakkaalle ei ole kerrottu laitteen todellisia ominaisuuksia eikä huoltotarvetta. Myös kuntien käytännöt ja tulkinnat asetuksen vaatimusten noudattamisesta ovat kirjavat. Kuntien teknisen toimen ja ympäristöviranhaltijat tarvitsevat lisää koulutusta. Kentällä tarvitaan myös tietoa pätevistä suunnittelijoista, joiden kokemusta tarvitaan, kun pitää arvioida, täyttääkö kiinteistön nykyinen järjestelmä asetuksen vaatimukset ja jos lisätoimia tarvitaan, mikä olisi kustannustehokkain tapa parantaa jätevesien käsittelyä kiinteistöllä.

Ympäristöministeriön syntinä on se, ettei kiinteistökohtaiseen neuvontaan ja kuntien ohjaamiseen kiinnitetty alun alkaen riittävästi huomiot, vaikka asia koskee satoja tuhansia suomalaisia. Nyt neuvonta on saamassa rahaa myös valtion tulo- ja menoarviossa ja kuntia varten ministeriössä on laadittu ohjekirja.

On hyvä pitää mielessä, että kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa on menestyksellä annettu monessa osassa maata jo usean vuoden ajan. Asialla ovat niin maakuntaliitot, yksittäiset kunnat, kuntayhtymät kuin järjestöt. Moni käytännön toimija onkin tainnut seurata viime aikoina käytyä keskustelua "huuli pyöreänä".

Jätevesiasetuksessa asetetut peruskäsittelyvaatimukset kiinteän aineen, fosforin ja typen osalta ovat tarkoitettu herkille alueille kuten pohjavesi- ja ranta-alueille. Pääosin haja-asutusalueilla pitäisi selvitä asetuksen lievemmillä määräyksillä. Tämä kuitenkin edellyttää, että kunta sallii lievempien määräysten käyttämisen omilla ympäristömääräyksillään.

Jätevesiasetusta ei ole säädetty pelkästään vesistöjen suojelemiseksi. Hyvällä jäteveden käsittelyllä huolehditaan omasta asuinviihtyvyydestä.

Jätevesiasiat ovat parhaillaan eduskunnan perustus- ja ympäristövaliokunnan käsiteltävänä. Kaiken kohun jälkeen on hyvä saada eduskunnan linjaus asiaan. Ympäristöministeriössä ollaan valmiita toimimaan eduskunnan tahdon mukaan.

METSÄHALLITUKSEN LUONTOPALVELUT JAETAAN?

Valtiovarainministeriön työryhmä on päätymässä esittämään metsähallituksen luontopalveluiden jakamista 15 ELY- ja 6 AVI-viraston kesken. Keskeneräinen työryhmän esitys vuoti perjantaina julkisuuteen, kun metsähallituksen toimitusjohtaja Jyrki Kangas otti kantaa asiaan perjantaina.

Metsähallituksen asemaa käsiteltiin vähän aikaa sitten hallituksen iltakoulussa. Siellä molemmat vastuuministerit, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki korostivat sitä, että valtion maa- ja vesiomaisuus ja niiden hallinto on säilytettävä yhtenä kokonaisuutena. VM:n mallissa metsähallituksen luontopalvelut ja viranomaistehtävät jaettaisiin eri aluevirastoille.

Nyt tosiaan odotetaan, että iltakoulussa sovittu ministeriryhmä kokoontuisi ja linjaisi asioita. Metsähallituksen henkilöstöllä on oikeus tietää, miten heidän työpaikkansa asiat on tarkoitus tulevaisuudessa järjestää.