VIHDOINKIN EDISTYSTÄ

Paljon kiistoja ja hämminkiä aiheuttanut vuodelta 2004 oleva asetus haja-asutusalueiden talousvesien käsittelystä eli lyhyesti hajajätevesiasetus kumotaan ja asiaa koskevat säännökset sisällytetään ympäristönsuojelulakiin. Samalla säännökset muuttuvat niin, että haja-asutusalueiden kiinteistön omistajat voivat tehostaa kiinteistöjensä jätevesien käsittelyä kohtuukustannuksin ja toimivalla tekniikalla. Tätä mieltä on eduskunnan ympäristövaliokunta, joka tänään julkisti asiaa koskevan mietintönsä.

Asian takana on poikkeuksellisen kuuma keskustelu, perustuslakivaliokunnan lausunto nykyisen asetuksen perustuslain vastaisuudesta ja sitä seurannut ympäristövaliokunnan ja ympäristöministeriön tiivis yhteistyö paremman säännöstön aikaansaamiseksi.

Pian täysistuntokäsittelyyn lähtevän lakiesityksen mukaan 68-vuotta täyttäneet hajakiinteistöjen omistajat vapautetaan lain velvoitteista. Esitykseen sisältyy myös mahdollisuus hakea kunnalta poikkeusta lain määräyksistä sosiaalisen suoritusesteen vuoksi.

Nykyisen asetuksen lievemmistä määräyksistä tulee ensi sijainen jätevesien käsittelyn tehostamisen toimeenpanotapa. Nykyisen asetuksen sisältämät tiukemmat vaatimukset voivat koskeva kiinteistön omistajaa, jos kunta päättää ottaa ne käyttöön ns. aroilla alueilla kuten rannoilla ja pohjavesialueilla antamalla omat ympäristönsuojelumääräykset.. Sekä valiokunnan jäsenet että me täällä ministeriössä uskomme, että monessa tapauksessa kiinteistöllä olevat sakokaivot ja parannettu maaperäkäsittely riittävät täyttämään lain puhdistusvaatimukset. Kiinteistöt eroavat joka tapauksessa toisistaan. Mitään ehdotonta standardiratkaisua ei ole, joka sopisi kaikille. Tarvitaan kiinteistökohtaista neuvontaa ja kuntien toimintaa tukevaa ohjeistusta.

Täällä ministeriössä valmistaudumme nyt kumoamaan vanhan jätevesiasetuksen ja laatimaan kuntia koskevat uudet ohjeet. Jätevesien kiinteistökohtainen neuvonta on saamassa sekä viime vuoden lisätalousarviossa ja että tämän vuoden varsinaisessa budjetissa rahaa. Kahden miljoonan raha tuskin vielä riittää, mutta sillä päästään hyvään alkuun.

On laskettu, että hajajätevesimääräykset koskevat n. 300 000 vakituisessa käytössä olevaa kiinteistöä. Osa n iistä vapautuu edellä mainitun ikäpykälän nojalla velvoitteista. Selvää lienee myös, että vain murto-osaan kiinteistöistä tarvitaan kallis, tehdasvalmisteinen putsari. Suurin osa kiinteistönomistajista selviää olennaisesti pienemmillä kustannuksilla.

Kaiken jälkeen voi vain todeta, että vihdoinkin edistystä.

Kemijoki oy:n allassuunnitelmasta:

Hankkeen Natura-vaikutukset arvioitava

Kemijoki Oy on tänään julkistanut selvityksensä Kemijoen yläjuoksulle rakennettavasta monitoimialtaasta. http://www.kemijoki.fi/Kemijoki/kemijokiwww.nsf/sp?open&cid=ContentCB50F&size= Yhtiö on tehnyt työnsä Lapin maakuntaliiton pyynnöstä ja tavoitteena siinä on, että ns. Vuotoksen allasalueelle Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien alueelle suunnitellaan rakennettavaksi allas.

Suunnittelun kohteena olevan alueen ydinosa, Kemihaaran suot, kuuluvat Natura-suojelualueverkostoon. Mikäli yhtiön suunnitelma etenee, seuraavaksi olisi laadittava luonnonsuojelulain mukainen arvio hankkeen ja sen toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksista Natura-verkostoon. Tällaista lain edellyttämää arviota yhtiön tänään julkistamaan selvitykseen ei näytä sisältyvän.

LAKI JA ASETUKSET

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan joulukuinen kannanotto siitä, että kuusi sitten voimaan tullut haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesien käsittelyä koskeva asetus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lain tasolle, on kirvoittanut vilkkaan keskustelun. Nyt kysytään, valvotaanko Suomessa riittävästi asetusten perustuslain mukaisuutta.

Lyhyt vastaus on, että ei valvota, mutta aikaisempaan verrattuna kyllä paremmin. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2000 voimaan tulleessa uudessa perustuslaissa asetuksen antamisvallalle annettiin aikaisempaa täsmällisemmät rajat.

Suomessa lakien perustuslain mukaisuutta valvoo eduskunnan perustuslakivaliokunta. Kysymys on etukäteisvalvonnasta. Hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä valiokunta ottaa kantaa lain perustuslain mukaisuuteen, mikäli siltä pyydetään lausuntoa asiassa. Tämä tilanne ei ole Suomessa muuttunut. Edelleenkään meillä ei ole saanut kannatusta erityisen valtiosääntötuomioistuimen perustaminen säädösten lainmukaisuuden vahtijaksi.

Hyvään lainvalmisteluun kuuluu, että ministeriössä säädösvalmistelun yhteydessä valmisteilla olevien niin lakiesitysten kuin asetusluonnosten perustuslain mukaisuus tarkastetaan yhteistyössä oikeusministeriön kanssa.

Vuonna 2000 voimaan tulleessa uudessa perustuslaissa haluttiin täsmentää asetuksen antamisvaltaa. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan mm: "

Asetuksenantovaltaa ja lainsäädäntövallan siirtämistä eli delegointia koskeva perustuslaintasoinen sääntely on näiden asioiden periaatteelliseen merkitykseen verrattuna puutteellista ja epäajanmukaista. Nykyistä oikeustilaa voidaan arvostella myös oikeusvaltiollisten periaatteiden näkökulmasta. Perustuslaissa tulisikin olla nykyistä selkeämmät säännökset lainsäädäntövallan delegoinnista ja asetuksenantovallasta. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat säännökset muun ohella asetuksenantovallan käyttäjistä, asetuksenantovallan aineellisista rajoista sekä siitä, millaisilla edellytyksillä valtaa antaa yleisiä oikeussääntöjä voidaan osoittaa ministeriötä alemmille viranomaisille. Lähtökohtana tulisi kuitenkin olla, että eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa voidaan delegoida vain lailla ja delegoitua lainsäädäntövaltaa käyttää pääsääntöisesti parlamentaarisessa vastuussa oleva valtioneuvosto." Perustuslain 80§:ssä, jossa asetuksen antovaltuudesta säädetään, todetaan, että lailla on säädettävä mm. yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perustasta.

Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen jälkeen perustuslain tulkinnat ovatkin tiukentuneet silloin, kun on ollut kysymys kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista.

Jätevesiasetuksen antaminen perustui ennen uuden perustuslain voimaantuloa säädettyyn ympäristönsuojelulakiin. Asetusta valmisteli työryhmä, joka teki yksimielisen esityksen. Valmistelussa oli mukana virkamiehiä ja keskeisten etujärjestöjen edustajia. Valtioneuvostossa asetus hyväksyttiin niin ikään yksimielisesti. Asetuksen perustuslain mukaisuus ei nähtävästi tuolloin antanut aihetta keskusteluun. Toisaalta ympäristölainsäädäntöön on aina kuulunut alan luonteen vuoksi paljon teknisiä ja luonnontieteellisiä raja-arvoja , joiden säätäminen asetustasolla on ollut perusteltua. Osin tähän kehitykseen ovat johtaneet myös EU:n ympäristön suojelun normit.

Tätä taustaa vasten ei liene uutinen, että perustuslakivaliokunnan jätevesiasetuksen kohdalla ottama tulkinta yllätti ympäristöministeriön. Samalla se kuitenkin avasi mahdollisuuden jätevesiasetuksen keskeisten säännösten kohtuullistamiselle ympäristövaliokunnassa. Valiokunnan päätelmät selvinnevät parin viikon kuluttua.