UTOPIAAKO?

Liikenneministeri Merja Kyllönen osoitti, että hänellä on sana hallussaan leimaamalla muutama päivä sitten ”ympäri Pohjois-Suomea suunnitellut ratahankkeet Jäämerelle ja Venäjälle utopiaksi ja rahoituspohjaltaan osin hallusinaatioksi”.

Olisi toivonut, että liikenneministeriön virkamiehet olisivat vähän paremmin evästäneet uuden ministerin pohjoisen ratasuunnitelmista. Totta on, että pohjoisessa on maakuntaliittojen ja muiden toimijoiden voimin suunniteltu aivan liian monta linjausta. Se antaa koko asiasta sekavan kuvan. Tässä mielessä ministerin puhe oli ymmärrettävääkin tekstiä.

Jäämerellä ja sen rannoilla on merkittävää taloudellista toimintaa. Sieltä otetaan öljyä, kaasua ja mineraaleja. Luonnonvarojen hyödyntämisen vauhti näyttää vain kiihtyvän. Myös Pohjois-Suomessa on jo pitkään eletty malmibuumia. Uudet kaivokset tarvitsevat uusia liikenneyhteyksiä sekä maan sisällä että rajojen yli.

Olennaista on tajuta, että ilmastomuutoksen myötä Koillisväylä, Jäämeren reitti Euroopasta Aasiaan on avautumassa nopeammin kuin arvataankin. Asiantuntijat ennustavat, että merireitti olisi jäätön jo muutaman vuoden sisällä. Koillisväylän avautumisen varalle tehdään jo nyt suunnitelmia niin Venäjällä, Kiinassa kuin muualla maailmalla .

Olisi tärkeää, että valtioneuvostolla on visio, mitä Suomi tavoittelee, kun entisestä periferiasta, pohjoisesta tuleekin taloudellisen toimeliaisuuden ja samalla myös liikenteen painopistealue. Nyt olisi strategisten suunnitelmien laatimisen aika. Jäämeren liikennevirrat eivät ole enää pitkiin aikoihin olleet utopiaa, vaan ennen pitkää toteutuva vaihtoehto. Suomi on arktisten alueiden mahdollisuuksien hyödyntäjä tai pysyttelee niiden ulkopuolella. Valinta on Suomen ikioma.

KARSINTAA JA HARKINTAA

Ministeriöissä on tällä viikolla rustattu vastauksia sekä valtioneuvoston kanslialle että valtiovarainministeriölle. Valtioneuvoston kanslia on kerännyt ministeriöiltä tietoa, miten hallitusohjelma aiotaan panna toimeen. Valtiovarainministeriö on puolestaan halunnut kommentteja maanantaina julkistamaansa ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioehdotukseen.

Selvää on, että laajaan hallitusohjelmaan sisältyviä hankkeita ja asioita joudutaan asettamaan tärkeysjärjestykseen. Valtioneuvoston kanslian työ tähtääkin juuri siihen, että hallitusohjelmasta poimitaan koko hallituksen kannalta tärkeät hankkeet. Hallituksen strategiset toiminta-alueet on hallitusohjelmassa jaettu kolmeen koriin: köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumiseen, julkisen talouden tasapainottamiseen ja kestävän talouden ja kilpailukyvyn turvaamiseen.

Ympäristöministeriön strategisissa hankkeissa on paljon menossa olevien työohjelmien jatkon varmistamista. Tällaisia ovat ennen muuta toimenpiteet vesistöihin joutuvan maatalouden ravinnekuorman vähentämiseksi. Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman jatkaminen sekä kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukeminen. Myös energiatehokas rakentaminen on entistä ajankohtaisempi, koska energiatehokkuusmääräykset ulotetaan tällä vaalikaudella koskemaan myös korjausrakentamista. Uutta on, että erillisen ilmastolain tarpeellisuus selvitetään kiireellisesti. Ympäristöministeriön lainsäädäntöhankkeista ykkösenä on ympäristönsuojelulain uudistaminen.

Tämänkin listan toimeenpano on vähintäänkin haasteellista, sillä ensi vuoden budjetissa hallitusohjelmassa sovitut kaikki menojen leikkaukset tehdään heti, mutta menojen lisäykset vasta vaalikauden loppupuolella.

Hallitusohjelmaan sisältyy ympäristöministeriön ja muiden ministeriöiden tehtäviin kaikkiaan pari sataa ympäristön- tai luonnonsuojelua tai kestävää kehitystä koskevaa tai sivuavaa tavoitetta. Niistäkin on ympäristöministeriössä laadittu toimeenpanosuunnitelma, jota toteutetaan budjetin määrärahojen puitteissa. Odotettavissa onkin karsintaa ja harkintaa.

Hallitusohjelmaa toteuttamaan

Valtioneuvoston kansliapäälliköt syventyivät eilisiltana miettimään hallitusohjelman toimeenpanoa. Hallitusohjelman sivumäärä on kaksinkertainen edellisen hallituksen ohjelmaan verrattuna. Ohjelmassa on oikeasti enemmän kuin yhden vaalikauden verran asioita toteutettavaksi.

Lähes 90-sivuisesta hallitusohjelmasta on tarkoitus nostaa kolme strategista asiakokonaisuutta, hallituksen päähankkeiksi. Nämä kolme ovat 1) köyhyyden , eriarvoisuuden ja syrjäytyminen vähentäminen, 2) julkisen talouden vakauttaminen ja 3) kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Jokainen ministeriö saa tehdä omat ehdotuksensa siitä, mitkä olisivat oman ministeriön näkökulmasta avainhankkeet. Täällä ministeriössä olemme virkamiesjoukolla tehneet ehdotusta talon poliittisen johdon arvioitavaksi ja päätettäväksi. Keskeisimmät ympäristöministeriön hallitusohjelmatavoitteet sopivat pääosin 3. painopistealueen sisään. Ympäristöhallinnon strategisia hankkeita olisivat siten mm. ympäristönsuojelulain uudistaminen ja ilmastolakia koskevan selvityksen valmisteleminen samoin kuin Metso:n, Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman jatkaminen ja Itämeren suojelu. Hallitusohjelman köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämishankkeisiin kuuluisi puolestaan mm. asuntopoliittisen toimenpideohjelman laatiminen.

Sitten keväällisten hallitusneuvottelujen julkisen talouden tila on yhä heikentynyt. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan alijäämä ja velka ovat pidemmällä aikavälillä kasvamassa hallitsemattomasti eikä talouskasvu riitä poistamaan alijäämää. Hallitusneuvottelujen yhteydessä hallituspuolueet sopivat julkisten menojen leikkauksista, joista osa (100 miljoonaa euroa) kohdennetaan budjettiriihessä ja osa on sovittu jo hallitusneuvottelujen yhteydessä. Jokainen ministeriö säästöistä hoitaa oman osansa. Voi vain sanoa, että näissä säästöissä riittää ympäristöministeriön kaltaiselle pienelle ministeriölle haastetta.