perjantai 21. joulukuuta 2012

Joulun odotusta ja stressitestejä


Joulu on ovella ja tänään ympäristöministeriönkin käytävät hiljenevät, kun väki lähtee joulun viettoon.

Tällä viikolla on kuitenkin ollut vielä täysi tohina päällä niin eduskunnassa kuin ministeriöissä.

Eduskunta hyväksyi olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista koskevan maankäyttö- ja rakennuslain muutokset sekä asiaan liittyvän energiatodistuslainsäädännön.

Ympäristöministeriössä puolestaan on tällä viikolla käyty keskusteluja naapuriministeriöiden ja tutkimuslaitosten kanssa siitä, miten hallituksen toivomat kaivosten stressitestit toteutettaisiin. Testejä suunnitellaan yhdessä työvoima- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Testien toimeenpano tulee sopivaan ajankohtaan, sillä pari vuotta sitten voimaan tuleen uusi kaivoslaki toi paljon muutoksia myös kaivosturvallisuuteen.  Vanhan kaivoslain mukaan toimintansa aloittaneet saivat kuitenkin  siirtymäaikaa, joka on nyt päättymässä. Viimeistään 1.7.2013 kaikkien kaivosten tulee saattaa toimintansa uusien kaivosturvallisuusvaatimusten mukaiseksi. Kaivosten edellytetään selvittävän kattavasti toiminnan riskit, arvioimaan niitä ja varautumaan niihin. Tästä lähtötilanteesta lähdetään stressitestejä suunnittelemaan.

Toivotan leppoisaa joulua ja onnellista uutta vuotta.

torstai 13. joulukuuta 2012

RAINIO JA SAARI


Talouspoliittinen ministerivaliokunta vastaanotti pari päivää sitten valtion aluehallinnon tilasta ja kehittämistarpeista kaksi selvitystä. Toisen tilaaja oli työvoima- ja elinkeinoministeriö, toisen ympäristöministeriö. Selvitysten laatijat, kokeneet hallinnon konkarit , ympäristöministeriön entinen hallintojohtaja Riitta Rainio ja Länsi-Suomen läänin entinen maaherra Rauno Saari, päätyivät esittämään, että keskushallinnon ohjausta ja ylipäänsä hallintoa olisi kevennettävä ELY:issä. Siten saataisiin säästöä ja tehoa toimintaan. Tämän lisäksi molemmat esittävät yksimielisesti, että ELY:jen talouteen saataisiin lisää rahaa, jos virastojen hoitamat valvontatehtävät olisivat maksullisia. Ympäristölupien osalta valvonnan maksullisuus sisältyykin parhaillaan lausuntokierroksella olevaan ympäristönsuojelulain uudistamisehdotukseen.

Muutoin selvityshenkilöiden ehdotukset kulkevat eri polkua: Saari toimeksiantonsa mukaisesti miettii, miten ELY:t pystyvät toimeenpanemaan niille asetetut mittavat menojen säästötavoitteet; Rainio sitä, miten ympäristöhallinnon asemaa voitaisiin vahvistaa,  jotta se paremmin pystyisi vastaamaan mm. kasvavan kaivosteollisuuden  lisääntyviin luvitus- ja valvontatehtäviin.

Selvityshenkilöiden ehdotukset menevät poliittiseen pohdintaan. Helmikuussa hallituksen kehysriihen aikoihin kuultaneen, mitä ehdotuksista aiotaan toimeenpanna.

Valtion nykymuotoinen aluehallinto aloitti vasta pari vuotta sitten. Silloin perustettiin lupa-  ja valvonta-asioita varten aluehallintovirastot, yhteensä kuusi kappaletta sekä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset, yhteensä 15 kappaletta. Politiikoilla olisi tuolloin ollut mahdollisuus päättää valtion aluehallinnon keskittämisestä yhteen alueelliseen viranomaiseen. Tähän ei kuitenkaan päädytty. Ja nyt, jo parin vuoden päästä kysytään, onko maakuntapohjainen ELY-verkko liian tiheä, kun rahat eivät riitä ja henkilöstöä joudutaan vähentämään tärkeistä asiantuntijatehtävistä.

Aluehallinnossa jatkuviin muutoksiin ollaan väsytty. Siellä toivotaan työrauhaa ja aikaa sopeutua tehtyihin muutoksiin. Voi kuitenkin olla, että valtion aluehallintoa taas muutetaan, ehkä ei tällä vaalikaudella, mutta tulevaisuudessa.

Valtio tarvitsee asiantuntevan ja tehokkaan aluehallinnon. Vaikka hyvät tietoliikenneyhteydet ja sähköinen asiointi helpottavat kansalaisten asioimista viranomaisissa, on vaikea kuvitella, että Suomen kaltaisessa laajassa ja harvaanasutussa maassa ihmisten asioita voitaisiin hoitaa pelkästään  nettiyhteyksien päästä. Aluehallinto on lähellä asiakkaita .Aluehallinnon virkamiehet tunnetaan omalla alueella myös sen verran hyvin, että ainakin tiedetään, ketä haukkua, jos päätös ei kansalaisen mielestä mennyt oikein.




tiistai 4. joulukuuta 2012

ARA uudistus


Ympäristöministeriö tilasi jokin aika sitten selvityksen ARAn (Asumisen ja rahoittamisen kehittämiskeskus) toiminnan kehittämisestä. Selvityksen laati asuntopolitiikan konkari, oikeustieteen tohtori Olavi Syrjänen. Selvitysmies ehdotti joukon toimia, joilla asuntopolitiikkaa ja ARA;n roolia valtion asuntopolitiikan toimeenpanijana voitaisiin vahvistaa. Osa selvitysmiehen ehdotuksista oli osoitettu maan hallitukselle ja poliittisille päättäjille, osa koski ARA:n toimintaa. ARAa selvitysmies halusi vahvistaa ja siirtää sille myös uusia tehtäviä kuten nyt kunnille kuuluvan vuokravalvonnan.

Asuntoministeri Krista Kiuru asetti johdollani työryhmän, jonka tehtävänä viedä ARA:aa koskevat ehdotukset eteenpäin. Aikaa työryhmälle annettiin tulevan helmikuun loppuun saakka.  Ryhmässä  on mukana sekä ARA:n että ministeriön virkamiehiä.

Ensi töikseen ryhmä selvitti, millaisia muutoksia selvitysmiehen ehdotukset edellyttävät ARAa koskevaan lainsäädäntöön.  Muutostarpeet on kartoitettu, eikä niitä ole kovin paljon. Muutoskaavailusta on kuultu myös koko ARA:n henkilöstöä. Muutoksilla varaudutaan  ARA:n tehtävien lisääntymiseen. Nykyisellä viidenkymmenen naisen ja miehen joukolla ARa ei pysty hoitamaan kuntien vuokravalvontaa, mikäli se siirretään ARA:lle. Tarvitaan siis jatkoneuvotteluja valtiovarainministeriön kanssa voimavaroista. .Tarkoituksena on myös lisätä viraston päällikön toimivaltuuksia. Nykyään viraston päätösvaltaa käyttää päällikön rinnalla johtokunta.  . Kaavailluilla muutoksilla ARA-lainsäädäntöön ei ole vaikutusta henkilöstön asemaan eikä työsuhteisiin.

Selvitysmiehen ehdotus johdon arvioinnista on seuraavana asialistalla. Todennäköisesti arviointi kannattaa tehdä valtionhallinnossa  usein käytetyllä menetelmällä: pyydetään ulkopuoliselta, johtamiseen erikoistuneelta, konsultilta arvio ARA:n johtamisesta ja ehdotukset mahdollisista kehittämistoimenpiteistä.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Ympäristönsuojelulain uudistaminen jatkuu


Ympäristönsuojelulain uudistamista koskeva ehdotus lähti laajalle lausuntokierrokselle runsas viikko sitten.  Ehdotus on hallitusohjelmaan sisältyvän ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksen ensimmäinen laaja osauudistus, jolla toimeenpannaan Euroopan unionin teollisuuspäästödirektiivin määräykset, saatetaan ympäristönsuojelulaki vastaamaan perustuslain määräyksiä ja säädetään ympäristölupien valvonta maksulliseksi. Lakipaketti sisältää myös säännöksen siitä, miten luontoarvot voidaan ottaa paremmin huomioon ympäristölupia käsiteltäessä.

Lakiuudistusta valmisteltiin laajalla joukolla, jossa ovat olleet mukana niin teollisuuden, maaseudun kuin ympäristönsuojelun järjestöt, kuntaliitto ja keskeiset ministeriöt. Lausuntokierroksella olevaan lakiesitykseen sisältyy myös eriäviä mielipiteitä, mikä takaa, että keskustelu uudistuksen sisällöstä jatkuu.

Nyt on kysytty, miten ympäristönsuojelulain muuttamisessa on otettu huomioon kasvavan kaivosteollisuuden ympäristönsuojeluasiat. Lyhyesti voi sanoa, että varsin hyvin. Teollisuutta koskevat tiukkenevat päästömääräykset ja vaatimus parhaan käytettävissä olevan teknologian käyttämisestä koskevat myös kaivostoiminnan tehtaita. Uutena asiana lakiehdotus tuo ympäristölupien valvonnan maksullisuuden. Samalla lakiehdotus tehostaa ympäristönsuojelun valvontaa lisäämällä sen suunnitelmallisuutta ja käyttämällä riskiarviointia.

Valvontamaksuja on jo nykyään käytössä muun muassa rakennusvalvonnassa, terveydensuojelussa ja elintarvikehygieniassa. Maksun avulla ELY-keskukset ja kunnat voivat turvata ympäristönsuojelun voimavaroja.

Talvivaaran ympäristövahinkoa selvitetään parhaillaan usealla taholla. Asialla on Onnettomuustutkintakeskus, ympäristöministeriön selvittäjät ja poliisi. Aikanaan kuulemme, millaisia suosituksia selvittäjät antavat muun muassa lainsäädännön kehittämiselle. Kaivosasiat koskevat useaa ministeriötä ja niiden alaista hallintoa: kaivosluvat ja kemikaalien valvonta työvoima- ja elinkeinoministeriötä, kaivospatojen turvallisuus maa- ja metsätalousministeriötä ja ympäristöluvat ympäristöministeriötä sekä AVE:ja ja ELY:jä, ihmisten terveyteen liittyvät asiat sosiaali- ja terveysministeriötä ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitosta. Säteilyturvaasioista vastaa Säteilyturvakeskus.

Ympäristönsuojelulain uudistus jatkuu.  Hallitusohjelmassakin kirjattu päällekkäisyyksien purkaminen ja lupamenettelyjen joustavoittaminen ovat toisen osauudistuksen asioita. Tässä yhteydessä mahdolliset lisätarpeet kaivosten ympäristöasioiden parantamiseksi voidaan ottaa huomioon.

tiistai 13. marraskuuta 2012

Talvivaara


Talvivaaran kaivos on vuotanut jätevesiään jo runsaan viikon. Jo nyt on selvää, että Talvivaaran päästöt ovat aiheuttaneet paikallisille asukkaille ja ympäröivälle luonnolle mittavat vahingot. Se on myös käynyt ilmi, ettei kaivosyhtiö ole rakentanut vesivarastojensa pohjia sellaisiksi, että ne kestäisivät niin suuret vesimassat kuin niihin on säilötty. Vuotavaa vettä on viikon aikana ohjattu myös uusiin tilapäisaltaisiin, joita ei ole pohjattu mitenkään.
Vuosikymmenet yritysten lupa-asiat ja niiden valvonta on käsitelty aluehallinnossa. Sieltä on löytynyt asiantuntemusta ja kykyä valvoa yritysten ympäristölupia. Eikä valvovan virkamiehet ole tarvinnut miettiä, haluaako yritys toimia luvan ja siinä määrättyjen ehtojen mukaan. Päinvastoin: suomalaiset suuryritykset ovat ylpeilleet edistyksellisestä luontoa  ja energiaa säästävästä ympäristöteknologiasta. Talvivaaran päästöt ovat sellaista, jota Suomessa ei ole vuosikymmeniin koettu.
Ympäristöministeriössä emme jätä Kainuun ELY-keskustan yksin selvittämään pitkittynyttä jätevesikriisiä. Ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat ovat aluehallinnon apuna ja tukena asian hoitamisessa. Olemme myös yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa hankkineet Kainuuseen lisävahvistusta valvontaan muista ELY-keskuksista.  
Paitsi kainuulaisia kaikkia suomalaisia kiinnostava kysymys on, pystyykö kaivos saamaan vesiasiansa asianmukaisella tavalla hallintaan ja toimintansa luvan edellyttämään tilaan. Tämän asian arvioimisen tueksi Kainuun ELY on saamassa riippumatonta teknistä asiantuntemusta. Ennen kuin yhtiö on esittänyt näihin kysymyksiin tyydyttävän ratkaisun, kaivos metallitehtaineen joutaa seistä.
Hämmentävää on ollut kuulla , että kaivoksen sulkeminen ei pysäytä ympäristön saastumista. Talvivaarassa käytössä oleva metallien bioliuotustekniikka toimii kaiken aikaa kaivosalueella olevissa kivikasoissa. Ei ihme, että muuan ympäristöaktivisti tämän kuullessaan  tokaisi: tämähän on kuin valitsisi ruton ja koleran väliltä.