tiistai 31. tammikuuta 2012

Mihin tarvitaan sosiaalinen lupa?

Kolarissa viime viikonvaihteessa pidetyssä kaivosseminaarissa puhuttiin kaivosyrityksen sosiaalisesta luvasta. Sosiaalinen lupa ei perustu lainsäädäntöön, eikä sitä myönnä viranomaiset eivätkä tuomioistuimet, vaan kaivosyhtiötä uudella kaivospaikkakunnalla ympäröivä yhteiskunta asukkaineen, elinkeinoineen, sidosryhmineen.

Yritys tarvitsee sosiaalisen hyväksynnän siltä yhteisöltä, jossa yritys aikoo aloittaa toimintansa. Se tarvitsee hyväksynnän muilta alueen käyttäjiltä, toisilta elinkeinoilta ja ihmisiltä. Sosiaalinen lupa antaa oikeutuksen yrityksen toiminnalle ja se lupa on hankittava joka vuosi uudestaan. Ei riitä, että kaivosyhtiö pitää yhteyttä alueen asukkaisiin ja sidosryhmiin valmistellessaan hanketta, yhteyksiä on pidettävä myös sen jälkeen, kun lupa toiminnan aloittamiseen on saatu.

Sosiaalisen luvan tarpeellisuutta meille seminaarilaisille esitteli kanadalainen Northern Resourdce-kaivosyhtiö, joka on avannut rautamalmikaivoksen Ruotsin puolella Tornionjokilaaksossa Pajalassa ja suunnittelee avaavansa rautakaivoksen myös Lapissa Kolarissa. Kuulimme, että sosiaalinen luvan konsepti on Kanadasta.

Sosiaalinen lupa kuulostaa hyvältä. Sitä mieltä olivat paikkakunnan matkailuyrittäjät ja poromiehet. Heille tärkeintä tuntui olevan, ettei kaivostoiminta missään olosuhteissa pilaa Itämeren tärkeintä lohijokea, Tornion- Muonionjokea. Niin, eikä kaivos saanut näkyä, kuulua eikä varsinkaan haista Ylläksen matkailukylään.

perjantai 20. tammikuuta 2012

Venäjällä kaikki on mahdollista


Suomenlahden etelärannalla sijaitseva fosforiitti-tehdas on Itämeren pahin saastuttaja Tehtaan jätekipsivuoresta vuottaa Luga-jokeen ja sitä kautta Itämereen yli miljoona kiloa fosforia vuodessa. Määrä ylittää Suomen yhteenlasketut fosforipäästöt Itämereen. Päästöt selvisivät Suomen ympäristökeskuksen ja Itämeren suojelukomission mittauksissa.

Itämeri-yhteistyötä päästöjen vähentämiseksi on tehty vuosikaudet erittäin tiiviisti. Tässä työssä myös Venäjä on ollut aktiivisesti mukana. Tieto lannoitetehtaan päästöistä oli siksi hämmentävä ja todella ikävä uutinen. Olisi luullut, että näin pitkän Itämeriyhteistyön jälkeen päästömäärien osalta ei tule enää yllätyksiä. Venäjällä näyttää yhä kaikki olevan mahdollista.

Pääministeri Putin lupasi pari vuotta sitten pidetyssä Itämeren huippukokouksessa , että Venäjä satsaa merkittävästi Itämeren suojeluun. huippukokoukseen osallistui useita Itämeren ympärysmaiden valtionpäämiehiä, tasavallan presidentti Tarja Halonen heidän joukossaan.

Tässä tilanteessa kaivataan Venäjän valtiojohdolta ripeitä toimia päästöjen vähentämiseksi. Eurochemin lannoitetehtaan omistajalla ei luulisi puuttuvan rahaa tarvittavan investoinnin hoitamiseen. Oligarkki Andrei Melnitsenko kuuluu Venäjän rikkaimpiin liikemiehiin.

Luga-joen varressa olevan lannoitetehtaan raaka-aine tulee Eurochemin omistamaltaKovdorin apatiittikaivokselta Kuolan niemimaalta. Lapissa Soklin apatiittiesiintymää tutkiva norjalainen lannoitejätti Yara ilmoitti taannoin pyrkivänsä Lapin apatiittiesiiinymän hyödyntämisessä yhteistyöhön Eurochemin kanssa.

Ympäristöministeri Ville Niinistö on luvannut olla yhteydessä venäläiseen virkaveljeensä, luonnonvaraministeri Juri Trutneviin, jotta Venäjän viranomaiset huolehtivat siitä, että päästöjen aiheuttaja ryhtyy tarpeellisiin toimiin.