OHITUSKAISTA SUURILLE INVESTOINNEILLE ?OHITUSKAISTA SUURILLE INVESTOINNEILLE ?

Eilen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle luovutetussa selvitysmiehen raportissa ehdotetaan mm "hyville yrityksille ohituskaistaa, jolla lupamenettelyä nopeutetaan. Selvitysmies tarkoittanee ehdotuksellaan mm. ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristö- ja rakennuslupia. Ehdotus sisältyy laajempaan kokonaisuuteen, jolla pyritään edistämään investointeja Suomessa.

Elinkeinoelämä on selvitysmiehen, vuorineuvos Jorma Elorannan ehdotuksista innoissaan.

Minulle ohituskaista tuo mieleen vesirakentamisessa pitkään Suomessa olleen käytännön, jossa voimayhtiöt hakivat silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa toimineelta valtion vesivoimatoimikunnalta poikkeusluvat jokien patoamiseen. Ministeriön virkamiehet ratkaisivat luvat joutuisasti, eikä niitä kertaakaan evätty. Sen sijaan vahingonkärsijät joutuivat odottamaan hankkeen vaikutusten arviointia ja päätöksiä korvauksista usein vuosikymmeniä, sillä luvat ja korvaukset ratkaistaan jälkikäteen, usein vasta sitten kun voimalaitos oli jo rakennettu. Tämä ohituskaista oli voimayhtiöiden käytössä neljännesvuosisadan, 1940-luvun lopulta 1960-luvun alkuun, kunnes 1960-luvun alussa voimaan tullut vesilaki velvoitti voimayhtiöt hankkimaan hankkeilleen ensin luvat ennen kuin niitä voitiin ryhtyä toteuttamaan. Vesivoimatoimikunnan poikkeusluvilla on rakennettu mm. Porttipahdan ja Lokan tekoaltaat..

Sivistysyhteiskunnassa hankkeiden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset on selvitettävä ennen kuin investoinnille myönnetään lupa. Ohituskaista on kuin katsoisi peräpeiliin

Kaivosalan parhaat ympäristökäytännöt

Kajaanissa eilen järjestetyssä kaivosalan seminaarissa julkistettiin alan kaikkien toimijoiden yhteisesti laatima "Kaivosalan parhaat ympäristökäytännöt"-opas. Paikalla oli noin 150 henkeä; viranomaisia, kaivosyhtiöitä ja kansalaisia. Seminaari jatkuu vielä tänään, mutta puheenvuoroista päätellen oppaan aikaansaamiseen ollaan erittäin tyytyväisiä. Toisaalta kolmesataa-sivuista opasta tunnuttiin pitävän vasta hyvänä alkuna kaivosasioiden ympäristöasioiden entistä paremmalle hoitamiselle. Kansalaismielipiteen siitä, mitä tapahtuu, kun ympäristöasioita ei hoideta hyvin, toivat pontevasti esille paikalla olleet Talvivaara-aktivistit.

Tilaisuudessa puhuttiin paljon kaivosyhtiöiden sosiaalisesta vastuusta eli siitä, miten ne ottavat huomioon paikkakunnan muut elinkeinot ja asukkaiden oikeutetut vaatimukset. Omassa puheenvuorossani toin esille sen, että ympäristöministeriössä ollaan valmiita selvittämään, olisiko kaivosyhtiöiden osalta mahdollisuus siirtyä BAT-määräyksiin, jotka tällä koskevat kaikkea teollisuutta ja joissa yritykselle määrätään selkeät päästörajat. Kaivokset ovat toki erilaisia ja kahta samanlaista kaivoslupaa tuskin löytyy.. Silti yhteisiäkin asioita on kuten mm. se, että kaikkien osalta joudutaan miettimään toiminnan vesistövaikutuksia.

Suomessa ja erityisesti pohjoisessa Suomessa menossa oleva kaivosbuumi on jatkunut jo jonkin aikaa eikä näytä mitään laantumisen merkkejä. Siitä metallimalmien maailmanmarkkinahinnat pitävät huolta. Suomessa toimivat kaivosyhtiöt ovat kansainvälisiä suuryrityksiä., joiden tähtäimessä ovat megaluokan kaivoshankkeet. Megaluokan hankkeilla on myös megaluokan ympäristövaikutuksia.

Ympäristöviranomaisilla on suuri rooli ja vastuu tuoda kaivoshankkeiden vaikutukset laajaan keskusteluun ja tarjota kansalaisille mahdollisuudet vaikuttaa heitä koskeviin hankkeisiin. Ilman riittäviä voimavaroja hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista, kaavoituksen ohjaamisesta, luvittamisesta ja valvonnasta ei selvitä. Voimavaroista ja niiden riittävyydestä puhuttiin myös eilen.