Susia ja salametsästystä

Eilen Rovaniemellä järjestetyssä erävalvontaseminaarissa  maa- ja metsätalousministeriön edustaja sanoi susikannan pienenemisen johtuvan salametsästyksestä. Samassa tilaisuudessa puhunut Helsingin yliopiston Ruralia instituutin tutkija puolestaan totesi , että maaseudun asukkaat on jätetty yksin ja ihmiset ovat turhautuneet, kun yhteiskunta ei ratkaise petokysymystä.

Seminaarissa perättiin salametsästyksen torjumiseksi lisää voimavaroja valvontaan. Pari vuotta sitten eduskunta tiukensi suurpetoja laittomasti saalistavien rangaistuksia lisäämällä rikoslakiin törkeän metsästysrikoksen tekomuodon.  Valvonnan osalta tilanne ei ole muuttunut ainakaan parempaan suuntaan.

Ennen poliisilla oli eräpoliiseja, jotka olivat erikoistuneet mm. metsästysrikosten tutkintaan. Poliisihallinnon organisaatiomuutoksissa eräpoliisit ovat jääneet historiaan vakanssien viimeisten haltijoiden jäätyä eläkkeelle.

Muutama vuosi sitten rajamiehille lisättiin poliisivaltuuksia. Perusteluna oli silloin, että rajamiehiä vielä löytyi syrjäseuduilta, kun poliisit olivat siirtyneet suuremmille paikkakunnille. Nyt rajavartiossakin väkeä siirretään kaakkoisrajan valvontaan ja erämaapisteitä suljetaan vauhdilla. Metsähallituksella on vielä erätarkastajia. Kaikkiaan heitä on 11  toimintakenttänään valtion maa- ja vesialueet.  Eri viranomaisten olisi hyvä yhteisesti pohtia,. mitä valvonnan tehostamiseksi olisi tehtävissä. Nykyisten säästöjen ja leikkausten aikana asian ratkaiseminen on epäilemättä hankalaa.

Salametsästys pilaa koko metsästäjäkunnan mainetta. Suurin osa maamme metsästäjistä on lakia kunnioittavaa väkeä, joka ei salapyyntiä hyväksy.

Vielä suurempi kysymys on, miten Suomi pystyy uskottavasti huolehtimaan petopolitiikastaan, johon se on EU:n jäsenmaana sitoutunut. Hallitusohjelmassa maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle petopolitiikan osalta annettu tehtäviä: Ensinnäkin ”Suomen suurpetopolitiikan  onnistumisesta on laadittava kokonaisarvio”. Tämän lisäksi” suurpetokannat on varmistettava kestävälle tasolle ihmisten ja tuotantoeläinten turvallisuustarpeet sekä luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen.” Näitä linjauksia nyt tarvittaisiin.

.

Normeja purkamaan

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuutta ja käyttökelpoisuutta arvioidaan asuntoministeri Krista Kiurun asettamassa laajassa työryhmässä. Työ on ollut käynnissä jo jonkin aikaa. Työryhmälle on esitelty yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kuntaliiton laatimia selvityksiä muun muassa suunnittelutarveratkaisujen käyttöalasta, kaavavalituksista, kaavojen ohjauksesta, osallistamisjärjestelmistä, kaavojen viranomaisneuvotteluista, rakennusvalvonnasta, yhdyskuntarakenteen kehityksestä. Kevään aikana alkaa loppuraportin kirjoittaminen. Silloin pitää ottaa kantaa, miltä osin lainsäädäntö on edelleen ajanmukainen, miltä osin on uudistamistarpeita. Loppuraportin  on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.

Arviointiryhmä on saanut jo tähän mennessä runsaasti postia eri toimijatahoilta, mihin suuntaan MRL:ia haluttaisiin kehittää, mm. Helsingin kaupunki on lähettänyt kirjeen, jossa se toivoo kokeiluna tämän vuoden loppuun saakka voimassaoleville kevennetyille rakentamismääräyksille joko jatkoa tai mieluummin päätöstä siitä, että kevennykset säädetään pysyviksi.

Viime vaalikaudella ympäristöministeriössä pidettiin alan toimijoiden kanssa yhdessä rakennusmääräysten normien purkutalkoot. Niiden tulosta ovat mm. muutamia kaupunkeja koskevat kevennetyt rakentamismääräykset. Samansuuntaisen ehdotuksen ympäristöministeriölle on esittänyt äskettäin myös selvityshenkilöä Auvo Haapanala. Hän ehdottaa, että ELY:t voisivat vähentää ohjaustaan kehittyvien kaupunkien kohdalla.

Näidenkin ehdotusten pohjalta näyttää siltä, että maankäyttö- ja rakennuslain arvioinnissa keskustelu normien purkamistarpeista jatkuu.

Selvitysnaisten ehdotuksia viedään eteenpäin

Vaasan hallinto-oikeus peruutti maanantaina erään Talvivaaran saaman poikkeusluvan. Oikeus arvioi päätöksessään ympäristölupamääräyksistä tehtävää tilapäistä poikkeamaa jätevesien johtamiseksi kipsisakka-altaiden ohi jälkikäsittelyyn. Kyse on jo pitkään vireillä olleesta asiasta, jossa oli nyt käsiteltävänä Kainuun ELY-keskuksen viime kesäkuussa antama päätös.

Päätöksen mukaan Talvivaara ei voi vedota ympäristönsuojelulain 62 pykälään poikkeuksellisista tilanteista olosuhteissa, jotka johtuvat sen omasta toiminnasta.  Päätöksessä hallinto-oikeus tuo esille ympäristönsuojelulain esitöiden perusteluja ja toteaa, ettei kysymys ole lainkohdan tarkoittamasta toiminnasta riippumattomasta tilapäisestä ja poikkeuksellisesta tilanteesta. Päätöksestä saatetaan valittaa, joten viimeisen sanan asiasta sanonee aikanaan korkein hallinto-oikeus.

Myös selvityshenkilöiden Riitta Rainion ja Aino Turpeisen pari viikkoa sitten ympäristöministeri Ville Niinistölle jättämässä Talvivaara selvityksessä perätään muun ohella ympäristönsuojelulain 62 pykälän käyttöalan selventämistä. Tämä työ on jo aloitettu ympäristöministeriössä ja tarkoituksena on, että  tätä koskeva ehdotus samoin kuin muutkin selvityshenkilöiden ympäristönsuojelulain osalle ehdottamat kehittämisasiat valmistellaan ja sisällytetään ministeriössä työn alla olevaan ympäristönsuojelulain kokonaisuudistukseen.

Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus antaa ennen kesälomia.