maanantai 17. maaliskuuta 2014

Rakennusvalvonnan suuryksiköt eivät yksinään paranna rakentamisen laatua


Juhlapuheissa rakennusvalvontaa kutsutaan milloin rakentamisen edistäjäksi, milloin mahdollistajaksi. Vaaditaan myös keskittymistä ennakoivaan ohjaukseen ja neuvontaan. Toisaalta kansalaiset, jotka rakentavat ehkä kerran tai pari elämänsä aikana, haluavat rakennusvalvonnalta yksilöllistä neuvonta- ja tarkastuspalvelua. Suomalainen on puolestaan sellainen, että aina kun joku halli sortuu lumikuormasta tai sattuu muu onnettomuus tai paljastuu rakennusvirheitä, ensimmäiseksi kysytään, mikä viranomainen on laiminlyönyt tarkastus- ja valvontavelvollisuutensa. 

Hallituksen käsittelyyn ensi viikon kehysriihessä tulevassa rakennepoliittisessa ohjelmassaan hallitus on asettanut tavoitteeksi kuntien rakennusvalvonnan kokoamisen suuremmiksi, ylikunnallisiksi yksiköiksi. Tämä tavoite on sinänsä sisältynyt alusta pitäenkin hallituksen ohjelmaan, mutta niin ympäristöministeriössä kuin kuntien rakennusvalvonnassa on jääty odottamaan, miten kuntauudistus etenee.

Ympäristöministeriössä olemme päättäneet aloittaa rakennusvalvonnan kokoamista koskevan uudistuksen valmistelun. Kuntauudistuksesta riippumatta on tärkeää, että  rakennusvalvontaa ja sen kehittämisen edellytyksiä avoimesti arvioidaan yhteistyössä pienten ja suurten kuntien kanssa.

Itsestään suuremmat rakennusvalvonnan yksiköt eivät tuo tehoa ja kansalaisten kaipaamaa viranomaistukea rakentamiseen. Paljon riippuu myös siitä, miten kuntien rakennusvalvontatoimessa kyetään muuttamaan toimintatapoja. Tässä suhteessa sähköisen asioinnin eteneminen kunnissa on avainasemassa.  Rakennuslupa pitää voida hakea sähköisesti kunnan rakennusviranomaiselta. Sähköiset suunnittelutyökalut puolestaan mahdollistaisivat suunnittelun ja suunnitelmien hallinnan sekä työmaan aikataulutuksen, valvonnan ja logistiikan järjestämisen.