torstai 24. huhtikuuta 2014

PILOTTI




Ympäristöministeriö tekee MetsäGroupin perusteilla olevasta uudesta biotuotetehtaasta pilotin, jossa testataan, miten hyvällä viranomaisten ja toiminnanharjoittajan yhteistyöllä voidaan lyhentää ympäristönvaikutusteb arvioinnin ja ympäristöluvan käsittelyaikaa.

Pilottihanke on tarpeen, että tiedetään, miten hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjaamat tavoitteet lupakäsittelyjen sujuvoittamisesta käytännössä toteutuvat.
Hallitus on edellyttänyt, että viranomaiset ovat aktiivisia, kun ympäristölupaa koskeva hanke käynnistyy ja pyrkivät neuvottelemalla toiminnanharjoittajan kanssa huolehtimaan siitä, että lupakäsittely ja muut hankkeen mahdollisesti edellyttämät viranomaishyväksynnät menevät eteenpäin sujuvasti.  Asia on ohjeistettu kaikille ELY:jne ja AVI:ien ympäristövastuualueille.

Jatkossa meilläkin keskusteltaneen EU:n energia infraa koskevan asetuksen hengessä, tulisiko hyväksyntöjen ja lupien käsittelylle asettaa myös määräaika. Sitä ennen olisi kuitenkin syytä pohtia, tarvitaanko kaikkeen siihen, mihin nykyään vaaditaan ympäristölupa, oikeasti lupa. Vai riittäisikö rekisteröinti- tai ilmoitusmenettelyyn? Asiaa pohditaan parhaillaan ympäristöministeriössä ympäristönsuojelulain uudistustyön yhteydessä.

tiistai 8. huhtikuuta 2014

SUTTA JA SEKUNDAA

 
"Pelin henki rakennuksilla on, että sutta on tehtävä" saneli rakennusmiesten edunvalvontajärjestön, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi äskettäin maan suurimman päivälehdet sivuilla. Harjuniemen mukaan suurin syy rakentamisen huonoon latuun on rakennushankkeiden pilkkomisessa. Nykyisellään rakennustyömaalla on nii. Paljon aliurakoitsijalta ja osatoimittajia, että virheen paljastuessaan kukaan ei ota vastuuta.

Samassa artikkelissa kaikki suuret rakennusliikkeet kiistivät, että rakentamisen laatu olisi huonoa.

Rakentamisen laatu oli vahvasti esillä eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä viime keväänä. Valiokunta tarkasteli erityisesti rakennusten kosteus- ja homeongelmia, joiden se katsoi syntyneen pääasiassa siitä syystä, että rakennus on rakennettu huonosti. Valiokunta päätyi esittämään 14-kohtaista toimenpidelistaa eri ministeriöille ja edellytti, että eduskunta saa vuosittain kuulla, miten korjaavista toimenpiteissä on edistyttty. Tehtävä annettiin ympäristöministeriölle ja minun tehtävänä on johtaa eri ministeriöistä kokoonpantua ryhmää, joka seuraa, miten tarkastusvaliokunnan edellyttämät toimia on saatu toteutettua.

Kiinnostava ja vaikea tarkastusvaliokunnan esille nostamista asioista on rakentamisen laatu ja vastuukysymykset. Miten rakentamisen vastuu toteutuu urakoissa, jotka on pilkottu kymmeniin alitoimittajiin? Onko niin, että aina tilaaja eli sopimuksen tekijä viime kädessä vastaa rakennusajan virheistä? Miten virheen tekijä voidaan osoittaa pilkotussa urakassa? Mikä on pääurakoitsijan vastuu? Näitä ja muita sopimusoikeudellisia  kysymyksiä ja alan käytäntöjä mietimme oikeusministeriön kanssa. Voiko lainsäätäjä puuttua asiaan?

Rakennusyhtiöt itse eivät tunnu näkevän mitään vikaa toiminnassaan. Alan omia laatutalkoita lienee sitten turha odottaa.