torstai 24. huhtikuuta 2014
PILOTTI
Ympäristöministeriö tekee MetsäGroupin perusteilla olevasta uudesta biotuotetehtaasta pilotin, jossa testataan, miten hyvällä viranomaisten ja toiminnanharjoittajan yhteistyöllä voidaan lyhentää ympäristönvaikutusteb arvioinnin ja ympäristöluvan käsittelyaikaa.
Pilottihanke on tarpeen, että tiedetään, miten hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjaamat tavoitteet lupakäsittelyjen sujuvoittamisesta käytännössä toteutuvat.
Hallitus on edellyttänyt, että viranomaiset ovat aktiivisia, kun ympäristölupaa koskeva hanke käynnistyy ja pyrkivät neuvottelemalla toiminnanharjoittajan kanssa huolehtimaan siitä, että lupakäsittely ja muut hankkeen mahdollisesti edellyttämät viranomaishyväksynnät menevät eteenpäin sujuvasti. Asia on ohjeistettu kaikille ELY:jne ja AVI:ien ympäristövastuualueille.
Jatkossa meilläkin keskusteltaneen EU:n energia infraa koskevan asetuksen hengessä, tulisiko hyväksyntöjen ja lupien käsittelylle asettaa myös määräaika. Sitä ennen olisi kuitenkin syytä pohtia, tarvitaanko kaikkeen siihen, mihin nykyään vaaditaan ympäristölupa, oikeasti lupa. Vai riittäisikö rekisteröinti- tai ilmoitusmenettelyyn? Asiaa pohditaan parhaillaan ympäristöministeriössä ympäristönsuojelulain uudistustyön yhteydessä.
tiistai 8. huhtikuuta 2014
SUTTA JA SEKUNDAA
"Pelin henki rakennuksilla on, että sutta on
tehtävä" saneli rakennusmiesten edunvalvontajärjestön, Rakennusliiton
puheenjohtaja Matti Harjuniemi äskettäin maan suurimman päivälehdet sivuilla.
Harjuniemen mukaan suurin syy rakentamisen huonoon latuun on rakennushankkeiden
pilkkomisessa. Nykyisellään rakennustyömaalla on nii. Paljon aliurakoitsijalta
ja osatoimittajia, että virheen paljastuessaan kukaan ei ota vastuuta.
Samassa artikkelissa kaikki suuret rakennusliikkeet
kiistivät, että rakentamisen laatu olisi huonoa.
Rakentamisen laatu oli vahvasti esillä eduskunnan
tarkastusvaliokunnan mietinnössä viime keväänä. Valiokunta tarkasteli
erityisesti rakennusten kosteus- ja homeongelmia, joiden se katsoi syntyneen
pääasiassa siitä syystä, että rakennus on rakennettu huonosti. Valiokunta
päätyi esittämään 14-kohtaista toimenpidelistaa eri ministeriöille ja
edellytti, että eduskunta saa vuosittain kuulla, miten korjaavista
toimenpiteissä on edistyttty. Tehtävä annettiin ympäristöministeriölle ja minun
tehtävänä on johtaa eri ministeriöistä kokoonpantua ryhmää, joka seuraa, miten
tarkastusvaliokunnan edellyttämät toimia on saatu toteutettua.
Kiinnostava ja vaikea tarkastusvaliokunnan esille
nostamista asioista on rakentamisen laatu ja vastuukysymykset. Miten rakentamisen
vastuu toteutuu urakoissa, jotka on pilkottu kymmeniin alitoimittajiin? Onko
niin, että aina tilaaja eli sopimuksen tekijä viime kädessä vastaa rakennusajan
virheistä? Miten virheen tekijä voidaan osoittaa pilkotussa urakassa? Mikä on
pääurakoitsijan vastuu? Näitä ja muita sopimusoikeudellisia kysymyksiä ja alan käytäntöjä mietimme
oikeusministeriön kanssa. Voiko lainsäätäjä puuttua asiaan?
Rakennusyhtiöt itse eivät tunnu näkevän mitään vikaa
toiminnassaan. Alan omia laatutalkoita lienee sitten turha odottaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)